Valtiovallan työllisyystavoite on 72 prosenttia vuoden 2019 loppuun. Kaleva uutisoi työllisyysasteen nousemisesta yli 70 prosentin. Hyvä, suunta on siis oikea.
Työttömyys vs. työllisyys. Työssäkäynti ei takaa hyvinvointia. Monessa työssä työskennellään matalapalkka-aloilla, jossa nettopalkalla ei tahdo kattaa normaalia elämää.
Elämää, jossa sinkku maksaa kaiken itse. Elämää, jossa perheellinen maksaa kaikesta enemmän. Elämää, jossa työeläkettä saavat eivät voi välillä kustantaa lääkkeitään, puhumattakaan kansaneläkkeen saajista.
Normaali palkansaaja ei Suomessa rikastu, siitä pitää verotus huolen. Hyvä kun pitää, meillä on verotuksen kautta yksi maailman parhaita kouluverkkoja, joka sisältää myös ilmaista kouluruokaa.
Meillä on osaava julkinen terveydenhuolto, jossa sote-uudistus etenee letkajenkan tahtiin. Kiire älköön pilatko uudistusta.
Mistä työttömyys syntyy? Mikään ei ole yksiselitteistä, joskus oltiin omavaraisia, sitten siirryttiin vaihdantatalouteen, sitten tuli raha ja maailma alkoi pyöriä markkinatalouden voimalla.
Markkinatalouden voimissa pyörivissä yrityksissä tulos tai ulos -periaate voi olla kohtalokas.
Mikä tulee huipputuloksen tehneestä työntekijästä, joka ei seuraavana vuonna yllä samaan tulokseen? Mikä tulee yliopistosta valmistuneesta vuosia huippu-uraa luoneesta innovatiivisesta työntekijästä siinä vaiheessa, kun työpaikka siirtyy ulkomaille halvemman työvoiman ja verotuksen perässä? Mikä tulee perusduunarista, kun automaatio tekee saman työn, muuta halvemmalla ja nopeammin? Mitä tulee opettajasta, joka opettaa muuttotappiollisessa kunnassa?
Työtön, jolla on koti, elämä ja ehkä perhe. Työtön, joka ei voi muuttaa kehäkolmosen sisäpuolelle, jossa työpaikat ovat, mutta asuntoa ei. Työtön, joka päättää lähteä opiskelemaan, mutta ei sitten saakaan ansiosidonnaista, koska opiskelu on pääsääntöistä.
Opiskelupaikan vaikutuksesta päivärahaan ei saa ennakkopäätöstä, ja kun päätös sitten tulee, se voi olla kielteinen ja valitusoikeutta ei ole. Toisessa kopissa samaa työtä tekevä virkailija antaa erilaisen päätöksen toiselle, vastaavassa tilanteessa olevalle työttömälle.
Työttömästä yrittäjäksi tie on vaikea. Ei voi olla työtön eikä saada päivärahaa, jos on yrittäjä. Starttirahaa saa muutaman satasen kuukaudessa, jos idea on uusi ja toimiva.
Työttömyyttä ei pidä yleistää. Media nostaa esille muutamia työttömyyttä väärinkäyttäviä ihmisiä, jotka taas käyttävät mediaa hyväkseen esimerkiksi kirjan markkinoinnissa. Meillä suomessa lapset kasvatetaan vastuullisiksi veronmaksajiksi. Aktiivimalli on meissä sisäsyntyinen, ei siihen tarvita poliittista ohjausta.
Enemmän tarvitaan niitä päätöksiä, jossa työtekijä saa työttömänä ollessaan tienata rahaa ilman, että sillä on vaikutusta päivärahaan. Työnantajat saavat sijaisia, joiden ei tarvitse keikkaa vastaanottaessaan miettiä, mitä taloudellisia vaikutuksia lyhyellä työn vastaanottamisella on ja milloin seuraavan kerran saa liitosta rahaa tämän työkeikan takia.
Birgitta Niskanen
varavaltuutettu (kesk.), Kempele
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.