Aktian ekonomistien mukaan Suomen talouskasvu jää vuosina 2001-2004 ensi kertaa vuoden 1993 jälkeen alle pitkän aikavälin keskikasvun.
Myös Aktia alensi tuntuvasti kasvuennusteitaan maaliskuusta. Tämän vuoden kasvuksi pankki arvioi vajaan prosentin ja ensi vuodelle 2,7 prosenttia.
Vaikka Irakin sodan kielteiset talousvaikutukset jäivät Aktian pääekonomistin Timo Tyrväisen mukaan pelättyä pienemmiksi, myös sodan "helpotusvaikutus" jäi toivottua vähäisemmäksi.
Maailmantalouden suurin maariski on yhä USA, jonka velkaongelmat pitävät maan vuosia vaimean kasvun uralla.
- Jos amerikkalaisten kulutus jatkaa hiipumistaan, maa painuu uuteen taantumaan, Tyrväinen arvioi.
Hänen mukaansa toinen suuri maariski liittyy Japanin talouteen, jonka täysmittainen kriisiytyminen heiluttaisi monia instituutioita eri puolilla maailmaa, sillä japanilaiset ovat rahoittaneet muun maailman investointeja.
- Kolmas suuri maariski on Saksa, joka jo nyt teknisessä mielessä on ajautunut taantumaan, kun sen kokonaistuotanto on supistunut. Viime aikoina on kysytty, onko Saksasta tulossa "Euroopan Japani" eli luisuuko sen talous pysyvään seisahtuneisuuden tilaan, Tyrväinen toteaa.
Suomen osalta Tyrväinen korostaa "nokiasektorin" osuutta taloudessa.
- Taloutemme pidemmän ajan kasvuedellytyksiä kaventaa se, että Nokian koko myynnistä alati pienempi osa tuotetaan Suomessa.
Tyrväinen lähettää terveiset myös poliittisille päättäjille.
- Verokevennyksistä huolimatta Suomen talouskasvu jää niin vaimeaksi, että toiveet työttömyyden alenemisesta voi haudata, varsinkin kun Sailaksen työllisyystyöryhmän toimenpidelista on hyllytetty. Nyt näyttää huolestuttavasti siltä, että Suomessa on kolmas peräkkäinen hallitus, joka siirtää massatyöttömyyden seuraajalleen, Tyrväinen arvioi.