"Pitääkö kaikki pysäyttää ennen kuin mitään tapahtuu", Oulun kesäpäiville valmistautuva AKT:n puheenjohtaja Timo Räty (sd.) puuskahtaa. Hän yllyttää kuljetusalan yrittäjiä painostustoimiin polttoaineen hintojen puristuksessa.
"Jos valtiovalta ei pysty tekemään päätöksiä kuljetuselinkeinon helpottamiseksi, ja jos kuljetusyrittäjät tahtovat pysäyttää liikenteen, me ollaan mukana", Räty lupaa. Avaimet ovat hänen mukaansa nyt Suomen kuljetus ja logistiikkajärjestö SKAL:lla ja linja-autoliitolla.
Keinoksi kuljetusalan ahdinkoon AKT esittää polttoaineiden valmisteveron palauttamista. Räty uskoo, että verohallinnolla on siihen jo mekanismikin valmiina. Valmistevero joko jätettäisiin perimättä tai se palautettaisiin ammattiliikenteelle.
Puukauppaan löytyi yhtäkkiä rahaa
Räty ihmettelee väitteitä, ettei valtiolla ole keinoja helpottaa kuljetusalan hankalaa tilannetta. Puukaupan tukemiseen löytyi yhtäkkiä 170 miljoonaa euroa vuodessa.
"Täytyykö tämä ymmärtää niin, että puuautot on jätettävä kotiin ennen kuin tukea löytyy", Räty uhkailee.
Hän muistuttaa, että puuta kuljettavat yritykset ovat jääneet ilman valtion tukia, vaikka merkittävä osa niistä tuottaa tappiota. Isot yhtiöt, UPM, Stora Enso ja M-real määräävät kuljetushinnan, kun taas kuljettajat ovat pieniä, 1-2 auton yrityksiä, joille polttoainekustannukset alkavat olla ylivoimaisia.
Räty ihmettelee hallituksen toimintatapaa, jossa rahaa puuhuoltoon löytyy vasta sitten, kun tavara pysähtyy.
Samalla logiikalla kuljetusalalle löytynee valtion tukea vasta, kun jätetään autot kotiin ja pysäytetään koko kumipyöräliikenne.
Vaikka rekkamiehet kokoontuvat Ouluun rentoutuakseen ja tavatakseen toisiaan, he tietävät voivansa halutessaan panna koko yhteiskunnan polvilleen. Räty arvelee, että AKT pystyy pysäyttämään "melko kattavasti" koko meriteitse kulkevan Suomen vientiliikenteen.
Rätyä jurppii suuresti myös keväällä julkistettu liikennepoliittinen selonteko, jonka juoni paljastui vasta valtiovarainministeriön budjettiesityksessä. Siinä tie- ja rataverkon peruskunnostusrahoja siirrettiin yksityisille metsäautoteille puuhuollon turvaamiseksi.
"Muodollisesti tie- ja rataverkon rahoja on lisätty, mutta samalla yksityisiin teihin lisätty raha on vähennetty teiden peruskunnossapidosta", Räty valittaa. Hän myöntää, että puuhuollon turvaavat toimet ovat tarpeellisia. Niitä ei kuitenkaan saisi tehdä päätieverkon kustannuksella.
"Jos metsäautoteitä halutaan lisätä, niihin on löydyttävä myös lisää rahaa", hän vaatii.
Seinäjoki-Oulu -rata valmis vasta 2017
Räty haukkuu valtiovarainministeriön budjettiesityksen tie- ja ratarahojen osalta täysin riittämättömäksi. Hän epäilee, että näillä näkymin Seinäjoki-Oulu-rataosuus valmistuisi vasta 2017.
Räty arvostelee vm:n budjettilinjauksia myös joukkoliikenteen osalta.
"Viidenkymmenen miljoonan euron ostomäärärahat on suunnattu vain suurten kaupunkien julkiseen liikenteeseen. Muilta määrärahat supistuvat. Pohjoisessa joukkoliikenteen tuki on elintärkeä asia", hän muistuttaa.
Rekkaliikennettä ei pitäisi rajoittaa
Hallituksen kaavailuja rekkaliikenteen rajoittamisesta Kaakkois-Suomessa Räty pitää heppoisina toimina tilanteessa, jossa valtiovalta on jättänyt tiestön hoitamatta asianmukaiselle tasolle.
Tehokkain lääke rekkaruuhkiin olisi hänen mielestään jatkaa E 18 valtatien rakentamista mahdollisimman pian ja myöntää siihen reilusti rahaa jo ensi vuonna.
"Jos E 18 olisi valmis, ruuhkaa ei olisi", Räty paukuttaa.
Räty epäilee, että jos rekkarallia rajoitettaisiin tiettynä aikana tietyillä alueilla, niin sama liikenne pakkautuisi toisina aikoina ja toiseen paikkaan. Hän muistuttaa, että ruuhkamaksut on jo aikaisemmin julistettu täysin kannattamattomiksi kustannuksiinsa nähden.