Oululainen Nukketeatteri Akseli Klonk miettii, laittaako se pillit pussiin. Hanskat on ainakin heitetty haasteellisesti viheriölle. Toistaiseksi kysymys on toiminnan keskeyttämisestä syksyn osalta.
"Pahimmassa tapauksessa joudumme lomauttamaan ja irtisanomaan henkilökuntamme, eikä silloin voi pitää normaalia esitystoimintaa", toteaa Akseli Klonkin taiteellinen johtaja ja ohjaaja Janne Kuustie.
Oulun läänin ainoa ammattimainen nukketeatteri on sinnitellyt kuusi vuotta, kasvattanut koko ajan esitys- ja yleisömääräänsä, laajentanut näytökset myös Oulun kaupungin ulkopuolelle, mutta taloudellisesti se on ollut jatkuvasti tiukoilla.
Lisäksi Akseli Klonk on perustanut Ouluun valtakunnallisen nukketeatterikilpailun ja toiminut aktiivisesti Barentsin alueen nukketeatteriyhteistyön kehittämisessä. Nukketeatteri Akseli Klonkin rinnalla toimii lisäksi aikuisten esityksiä toteuttava Teatteri Airopik.
Akseli Klonkin toiminnan jäädyttäminen tai teatterin muutto toiselle paikkakunnalle olisi melkoinen takaisku ja tahra Oulun imagolle, sillä lasten ja nuorten kulttuuri mainitaan viiden painopistealueen joukossa.
Nokka nousee,
pyrstö viistää
Akseli Klonkilla on yhtä aikaa taiteellista nostetta ja toisaalta taloudellinen hiekkapussi painamassa toimintaedellytykset mahdottomuuden tasolle.
Tilannetta kuvastaa ryhmän viimevuotisen toimintakertomuksen loppukappale:
"Vuoden 2003 toimintaa leimasi erittäin hankala taloudellinen tilanne, niin kuin edellisenäkin vuonna. Janne Kuustielle ei voitu maksaa palkkaa marras- ja joulukuussa, loppusyksyn laskut siirtyivät maksettavaksi ensi vuoden alkuun. Joulukuun esityksiä jouduttiin perumaan palkanmaksuvaikeuksien takia."
Viime vuonna Akseli Klonkin taloudellista tilannetta heikensi vielä Meri-Oulu ry:n konkurssin aiheuttama 10 000 euron maksatustappio. Konkurssiin ajautunut Meri-Oulu ry ei kyennyt täysimääräisesti maksamaan koko perheen kesäteatterinäytelmänä olleen Odysseuksen valmistuskustannuksia.
Alkuperäiset tavoitteet edelleen voimassa
Janne Kuustie painottaa, etteivät Nukketeatteri Akseli Klonkin tavoitteet ole kuudessa vuodessa muuttuneet.
Kun Akseli Klonk perustettiin 1998, tavoitteena oli rakentaa viidessä vuodessa kuusihenkinen ryhmä, jonka budjetti tällä työntekijämäärällä olisi noin 1,8 miljoonaa markkaa (noin 305 000 euroa).
Tällä hetkellä Klonkilla on viisi palkallista työntekijää. Budjetista ollaan kaukana, mutta pyrkimyksestä ammattimaiseen, taiteellisesti korkeatasoiseen nukketeatteritaiteeseen ei ole tingitty.
"Klonkin nykytilanteessa ei ole sikäli mitään uutta, että tässä on rimpuiltu koko ajan tietynlaisissa vaikeuksissa. Selviäisimme, jos saisimme kaupungilta 90 000 euron vuosiavustuksen. Vertailukohteena on tamperelainen Teatteri Mukamas, joka saa kaupungilta 110 000 euroa vuodessa ja lisäksi valtionavustusta."
Teatteri Mukamaksella on Akseli Klonkiin verrattuna yksi suuri etu: se on teatteri- ja orkesterilain piirissä eli saa opetusministeriöltä vuosittain määrätyn summan tukea; tänä vuonna valtionosuutena ja lisävustuksena yhteensä 178 800 euroa. Vastaavasti Klonk saa valtiolta vain projektikohtaisia avustuksia, esimerkiksi tälle vuodelle 13 000 euroa.
Valtakunnallisesti epäsuhtainen jakauma
"Teatteri- ja orkesterilain piiriin pääseminen on aivan tuskaa. Jonossa on paljon teattereita, eikä nukketeattereilla ole mitään etulyöntiasemaa. Viimeksi nukketeatteri on päässyt teatterilain piiriin vuonna 1991, kun laki perustettiin", Janne Kuustie kiteyttää.
Teatteri- ja orkesterilain piiriin pääsi 1990-luvun alussa viisi teatteria, joista vaasalainen Nukketeatteri Peukalopotti on sittemmin lopettanut toimintansa. Sen vuoksi vos-nukketeattereita on enää neljä: Teatteri Hevosenkenkä (Espoo), Teatteri Mukamas (Tampere), Nukketeatteri Sampo (Helsinki) ja Nukketeatteri Vihreä Omena (Helsinki).
"Teatterilain ulkopuolella on noin kymmenen ammattinukketeatteria. Pohjoisin on Leila Peltosen Matkalaukkuteatteri Rovaniemeltä. Vos:n ulkopuolisista ammattinukketeattereista Akseli Klonk on ainoa, joka ei ole soolonukketeatteri."
Soolonukketeatterit ovat niitä, jotka toimivat yhden henkilön varassa. Tämä on itse itsensä taiteellinen ja hallinnollinen johtaja, ryhmän ainoa esiintyjä ja huolehtii samalla esitystekniikasta, markkinoinnista ja muusta mahdollisesta.
"Akseli Klonk toimisi vallan mainiosti, jos tämä olisi sooloteatteri. Silloin meillä ei olisi taloudellisia tuskia. Mutta se ei kehitä nukketeatteritaidetta mihinkään suuntaan, jos tekee vain soolojuttuja. Nukketeatteri on vihon viimeinen taiteenala, missä siihen pitäisi alentua. Kaikissa esityksissä, joissa yksi ihminen hoitaa kaiken, on samat ongelmat."
Akseli Klonk ei siis aio muuttua sooloteatteriksi. Mutta ei se myöskään aio lopettaa itseään.
Akseli Klonk -nimistä ryhmää ei deletoida
Akseli Klonk koostuu Janne Kuustien lisäksi lavastaja ja nukentekijä Virpi Tanskasesta sekä kolmesta näyttelijästä: Tommi Saha, Tuomas Kumpulainen ja Sirpa Grip (oppisopimuskoulutuksessa).
Ensi syksynä heitä ei ehkä nähdä Oulussa, mutta Klonkilla on sovittuna Oulun ulkopuolelle muutama esitys, jotka joka tapauksessa toteutetaan keikkaluontoisesti, koska niihin on sitouduttu jo aiemmin.
Kuinka kauan pillit voivat olla pussissa toistaiseksi?
"Akseli Klonkilla on olemassa suunnitelmia pidemmälle, ulkomaankytkentöjä ja muita kuvioita. Niitä olisi turha vesittää siihen, että lopettaisimme ryhmän kokonaan. Meillä on kysyntää ja olemme saaneet palautetta alan ammattilaisilta, että Akseli Klonk uudistaa nukketeatteria Suomessa ja uudistaa myöskin yleisöä. Ilman mitään suurempaa itsekehua, meillä on tällä hetkellä erittäin hyvä ryhmä."
Onko Klonk ajatellut muita asemapaikkoja?
"Tottakai on mietitty. Kyllä kaupungin vaihto voi olla kyseessä, vaikka ensisijaisesti Akseli Klonk kyllä perustettiin täyttämään nukketeatterin tyhjiötä Oulun läänissä. Meillä on hyvä meininki ja oma tyyli. Oli meidän esityksistä mitä tahansa mieltä, sen kyllä huomaa, että ne ovat erilaisia ja että me tehdään hommaa tosissaan. Se on sitten niin mielestä kiinni, tykkääkö sellaisesta teatterista vai ei."