Vetisessä alkutalven säässä Kauppurienkatua työhuoneelleen askeltava sarjakuvataiteilija Ville Ranta ihastelee Oulua.
Hämärään punotussa kotikaupungissa on kovan luokan henkistä ytyä, joka välillä yltyy melskeiseksi kulttuurikeskusteluksi.
Siinä ei säästellä, kun Oulussa halutaan päästellä.
"Oulu on tässä mielessä ihan mainio. Täällä annetaan tarvittaessa palaa. Osa kaupunkilaisista on minulle hirveän vihaisia, osa taas rohkaisee", Ranta pohtii.
Rannalle torstaina myönnetty Oulun läänin taidepalkinto 2006 on näyttävä piste kuluneelle vuodelle. jolloin Rannasta tuli Muhammed-sarjakuvansa myötä valtakunnallinen nimi.
Rannan mielestä Muhammed-keskustelu osoitti, kuinka vakavissaan taiteilijat otetaan Oulussa. Välillä halataan, toisinaan haukutaan.
"Täällä ollaan tosissaan. Se ei ole huono asia ollenkaan. Missä muussa Suomen kaupungissa tapahtuu vastaavaa," Ranta kysyy.
Suitsutusta Pariisissa
Kuluneen vuoden Ranta myöntää olleen melkoista höykkyytystä. Tammikuussa suuressa sarjakuvamaassa Ranskassa ilmestyi Rannan ja Lewis Trondheimin albumi Célébritiz (Julkkikset).
Teosta kehuttiin, ja Ranta kertoo "häkeltyneensä" saamastaan hyvästä vastaanotosta Pariisissa.
Kohta tämän jälkeen alkoi Kaltion verkkosivuilta levinnyt Muhammed-kohu. Ranta esitteli sarjakuvassaan Suomen ulkopoliittisen johdon nöyristelijöinä, joille Ahmed Ahne -kasvoinen profeetta antaa satikutia.
Kaltion verkkosivu suljettiin, päätoimittaja sai potkut ja Ranta menetti Snellman-juhlavuoden kuvitustyön. Sitä tosin tarjottiin myöhemmin takaisin.
"Oulussa on konservatiivista kulttuurinäkemystä, jos on nykyaikaisempaakin touhua."
Ei kiista kuvista noussut
Ranta huomasi antavansa haastatteluja lehdille ja radioille, esiintyvänsä television keskusteluohjelmissa. Hänelle ilmaantui puolustajia ja vastustajia.
"Jostakin syystä kaikki halusivat yhtäkkiä ottaa kantaa. Ylilyöntejä tuli sekä puolesta että vastaan. Sen pistin merkille, että kiivaimmat keskustelijat eivät olleet lukeneet sarjakuvaani", Ranta muistelee.
Ranta ei antanut mekkalan häiritä. Hän ei murtunut eikä pyydellyt anteeksi.
Päinvastoin. Hän kertoo tutustuneensa islamin kuvaperinteeseen ja muslimien elämään Euroopassa.
"Ei Tanskan tai Suomen kuvakiista liity kuviin sinänsä. Eikä kyse ole uskonnosta, vaan muslimien tarpeesta saada äänensä kuuluville. Sarjakuvajupakka oli mielestäni onnistunut keskustelun avaus Suomessa."
Läänin 5 000 euron taidepalkinto tarkoittaa Rannalle työrauhaa joksikin aikaa. Ranta valmistelee parisataasivuista sarjakuva-albumia nimeltä Kajaani, joka kertoo Elias Lönnrotista.
"Elias oli moderni ihminen. Nopeatempoinen ylisuorittaja, joka halusi tulla suurmieheksi. Hän oli joka paikan höylä. Samaistun häneen, koska vedän itsekin ylinopeutta toisinaan", Ranta nauraa.
Ranta on esitellyt tarinaa Ranskassa, jossa on virinnyt kiinnostus.
"Siellä ei tiedetä Lönnrotin olleen todellinen henkilö. Ranskalaisista on eksoottista, että lääkäri tarpoo viisi kilometriä lumessa päästäkseen bileisiin."