Kolumni

Äk­ki­kuo­le­mas­ta ran­gais­tus­lau­kauk­seen

Urheilutermistö on täynnä sotaan ja kuolemaan viittavia sanoja ja sanontoja. On ampumista, torjumista, tappelemista, tappamista ja taistelua. On voittoa, tappiota, lyömistä, kärsimistä ja kuolemista.

Urheilutermistö on täynnä sotaan ja kuolemaan viittavia sanoja ja sanontoja. On ampumista, torjumista, tappelemista, tappamista ja taistelua. On voittoa, tappiota, lyömistä, kärsimistä ja kuolemista.

Äkkikuolema ja rangaistuslaukaus sopivat urheilutermistöön kuin nenä päähän. Muuhun elämään peilattuna ne ovat mauttomia.

Äkkikuolema ja rangaistuslaukaus kaivetaan MM-tasolla naftaliinista aina pudotuspeleissä. Niin on käynyt tänäkin keväänä.

Kansainvälisen jääkiekkoliiton järjestämissä arvoturnauksissa pelattiin ensimmäinen jatkoaika vuonna 1992. Saksa ja Kanada joutuivat ratkomaan paremmuuttaan Albertvillen olympiakisoissa ensin jatkoajalla, sitten rangaistuslaukauskilpailussa.

Altavastaaja Saksa uhitteli loppuun asti, mutta lopulta jääkiekon isäntämaa vei voiton rangaistuslaukauskilpailussa. Ratkaisevan 3-2-voittomaalin rangaistuslaukauskisassa teki tuolloinen ihmelapsi Eric Lindros.

Suomi pääsi uudesta säännöstä osalliseksi heti samana keväänä. Suomi voitti 1992 MM-kisoissa isäntämaa Tshekkoslovakian rangaistuslaukauksilla 2-0. Varsinainen peliaika oli päättynyt 2-2-numeroihin.

Suomen maalin rangaistuslaukauksilla tekivät - aivan oikein - Jarkko Varvio ja Keijo Säilynoja. Markus Ketterer hoiti maalivahdin tehtävän täydellisesti: ei maaliakaan taakse.

Prahan keväässä 1992 ei ollut kuitenkaan vielä Suomen maailmanmestaruuden aika. MM-kultaa voitti - aivan oikein - Ruotsi.

Suomi on vuoden 1992 jälkeen joutunut arvoturnauksessa viisi kertaa varsinaisen peliajan jälkeiseen ratkaisumalliin.

Leijonat on selviytynyt vain kerran voittajaksi.

Ihme koettiin 1999 MM-kisoissa Norjassa, kun Marko Tuomainen iski Teemu Selänteen syötöstä Suomen 2-1-voittomaalin toisessa välieräottelussa Ruotsia vastaan.

Finaalissa kävi köpelömmin, sillä Suomi antautui kaksiosaisessa ottelusarjassa Tshekille jatkoajalla. Edes finaalin muuttaminen myöhemmin yksiosaiseksi ei auttanut: Tshekki teki saman tempun kaksi vuotta myöhemmin.

Jan Hlavacin ja David Moravecin nimet olisivat tuskin muuten painettuna suomalaisessa jääkiekkohistoriassa.

Ehkä omituisin rangaistuslaukauskilpailu nähtiin reilu vuosi sitten 20-vuotiaiden MM-kisoissa Tshekissä. Puolivälieräpari Sveitsi-Slovakia ratkesi rangaistuslaukauskilpailussa alppimaan eduksi 3-2-numeroin.

Tuloksessa tai maaleissa ei sinänsä ollut mitään ihmeellistä. Hassua oli sen sijaan se, että rangaistuslaukauskilpailussa annettiin 14 minuuttia jäähyjä.

Tapahtuma sai alkunsa, kun slovakkinuori päätti maalinsa jälkeen ilkkua Sveitsin maalivahdille. Torjuja veti ilmeistä omat johtopäätöksensä ja niin sanotusti tinttasi slovakkia kuonoon. Kärhämään sekaantui lopulta muitakin pelaaja.

Osa kiekkoilevasta nuorisosta katsoi rangaistuslaukauskilpailun loppuun aitiopaikalta jäähykopista.

KAI NEVALA

kai.nevala@kaleva.fi