Ak­kain­vii­kol­la pöytä ko­reak­si

Hintan Martat järjesti keskiviikkopäivänä Turkansaaren ulkomuseossa työnäytöksen, jossa paistettiin Oulun seudulle ominaisia leivonnaisia.

Hilkka Jussila kehui kaakaa erityisesti heinäajan näppäräksi leivonnaiseksi, kun heinätöiden välissä ei ehdi enempää leipomaan.
Hilkka Jussila kehui kaakaa erityisesti heinäajan näppäräksi leivonnaiseksi, kun heinätöiden välissä ei ehdi enempää leipomaan.
Kuva: Tapio Maikkola

Hintan Martat järjesti keskiviikkopäivänä Turkansaaren ulkomuseossa työnäytöksen, jossa paistettiin Oulun seudulle ominaisia leivonnaisia.

"Teemapäiville täytyy aina keksiä jotakin erikoista. Tänään teemme leivonnaisia näin akkain viikon alkuun", kertoi marttayhdistyksen puheenjohtaja Hilkka Jussila.

Jussilalla oli Yli-Juuruksen tuvassa kaverina martoista Aila Auvinen ja Helvi Pitkänen. Siikasaaren puolella nykyään sijaitseva rakennus oli oikein sopiva näytöspaikka, sillä rakennukseen myönnettiin joulukuussa 1814 kestikievarioikeudet. Talo oli ensimmäinen etappi Oulusta Kajaaniin ja sijaitsi Juuruksessa 8,6 kilometrin päässä Oulusta. Seuraava kestikievari oli muinoin Laitasaaren Kosula, jonne Juuruksesta oli matkaa 18 kilometriä. Juurus toimi kestikievarina 1815-1840.

Turkansaaren museon viikko-ohjelmaan kuuluvat aina keskiviikkoiset työnäytökset. Tällä kertaa martat pistivät nimipäiväpöydän komeaksi "sun seitsemän sortin leivonnaisilla". Tosin pöytään saatiin tarjolle neljää erilaista sorttia, kun marttojenkin rahat ovat niin tiukassa, että vähän piti kuulemma pihistää.

Akkain viikon nimipäiväpöytään voi panna vaikka oululaista kaakaa eli pannupullaa, nöttereitä, sokerikakkua ja hillosilmäleipiä.

Paikallisten levonnaisten reseptit löytyvät esimerkiksi Turkansaaren museonjohtaja Anneli Syrjäsen toimittamasta kirjasta "Rieskaa ja rössypottuja".

"Kaaka on pullan ja kakun yhdistelmä. Nötterit ovat muropiparkakkuja, jossa sokerin tilalla käytetään fariinisokeria. Päälle voi laittaa vaikka mantelia", Hilkka Jussila opasti.



Nimipäiväperinne


Nimipäiviä on tapana viettää oikeastaan vain Suomessa ja Ruotsissa, josta tapa periytyi 1700-luvulla Suomeen ja yleistyi 1800-luvulla.

Tuohon aikaan lapsen syntymäpäivä ei aina ollut tarkasti tiedossa, vaan kirkon kirjoihin merkittiin kastepäivä syntymäpäivän sijasta. Niinpä nimipäivän merkitys korostui.

Akkain viikolla keskiviikkona juhli Riikka. Nimi tulee Fredrikin sisarnimestä Fredrika. Huomenna on Marketta, keskiajan kansantarinoiden Margareta. Lauantaina on raamatullisen Johanneksen sisarnimen Johannan vuoro. Sunnuntaina juhlivat Magdalenasta johdetut tai Helenasta lyhennetyt Leenat.

Maanantaina muistetaan 969 kuollutta Venäjän suurruhtinatar Olgaa ja tiistaina viikko päättyy Kirstin nimipäivään, joka on Kristiinan lyhenne.

Siinä se sitten on kansanperinteinen kesä mennytkin, kun keskiviikkona Jaakko kajauttaa kylmän kiven veteen.

Ilmoita asiavirheestä