Oulunsalo
Akionlahden kunnostussuunnitelma on valmistunut. Oululaisen konsulttitoimisto EcoRiver Oy:n tekemässä suunnitelmassa Akionlahden vedenkorkeutta nostettaisiin kahdella Akion- ja Nupanväyliin rakennettavalla pohjapadolla. Niiden lisäksi Kaivosojan vesi johdettaisiin laskeutusaltaan kautta lahteen. Suunnitelma sisältää myös Pikkukarin uimarannan rakentamisen.
Akionlahden luonnonsuojelu- ja virkistysarvojen elvyttämiseen tähtäävää suunnitelmaa esiteltiin paikallisille asukkaille ja maanomistajille keskiviikkoiltana. Jo ennakkoon pohjapatojen vaikutusta arvioitiin riittämättömäksi.
"Suunnitelma on hyvä, mutta vedennosto on liian pieni", sanoo Akionlahti-työryhmän puheenjohtaja Eero Päätalo. Kunnostusta pohtineessa Akionlahti-työryhmässä on mukana Oulunsalon, Oulun, EcoRiverin ja ympäristökeskuksen edustajia.
Päätalon mielestä EcoRiverin suunnitelmassa esitetty 18 senttimetrin keskimääräinen vedennousu ei ole läheskään riittävä. "Puolisen metriä pitäisi nousta, että voitaisiin puhua edes tekohengityksestä." Päätalo sanoo, että kunnostuksella voidaan vain lykätä Akionlahden vähittäistä kuivumista, joka johtuu maankohoamisesta. "Muutaman kymmenen vuoden kuluttua se metsittyy", hän ennustaa.
Päätalo arvostelee myös Oulun kaupunkia, joka ei suostu omistamansa Akionsaaren ja Varjakan välisen pengertien poistamiseen. Pengertien poistamisella saataisiin 50-100 metriä leveä aukko, jonka kautta Akionlahden vesi vaihtuisi kunnolla. "Akionlahden merkitys koko merialueen kalakannalle on suuri." Päätalon mukaan lahti on ollut tärkeä kasvupaikka etenkin hauelle.
Hän arvelee, että kunnalla ei ole kuitenkaan tarpeeksi rahaa suuriin toimenpiteisiin, joten riittämättömät pohjapadot voisi jättää kokonaan tekemättä. Myöskin Pikkukarin uimaranta tuntuu hänestä turhalta. Sen sijaan hän kannattaa Kaivosojan laskeutusaltaan tekemistä, vaikka Akionlahden vedenlaatu on jo todettu hyväksi.
Suurempi vedennosto haittaisi viljelyä
Suunnittelija Esa Laajala EcoRiver Oy:stä painottaa, että pohjapadoilla vedenkorkeuden suuret vaihtelut saadaan kuriin ja parannus nykytilaan olisi huomattava. Veden alle jäisi 9,5 hehtaaria maata ja rantaviiva siirtyisi 10-15 metriä. 18 senttimetrin keskivedenkorkeuden muuttaisi oloja merkittävästi. "Siinä palattaisiin vuoden 1987 tilanteeseen", Laajala sanoo. Hän viittaa 1990-luvun alussa tehtyyn kasvi- ja lintuselvitykseen, jossa todettiin Akionlahden olevan merkittävä kasvi- ja lintukohde. Sen jälkeen tilanne on heikentynyt.
Jos mitään ei tehdä, Akionlahti kuroutuu umpeen muutamassa kymmenessä vuodessa, Laajala arvioi. Suurempi vedenkorkeuden nosto toisi puolestaan mukanaan suuria haittoja esimerkiksi viljelysmaiden vettymisenä.
Kunnostus jättäisi mahdollisuuden veneliikenteeseen Akionlahden ja meren välillä. Myös kaloille jäisi kulkureitit.
Vastustus voi estää kunnostuksen
Oulunsalon ympäristösihteeri Maija Jokiharju toivoo, että maanomistajat ja paikalliset asukkaat toisivat kantansa esiin nyt. "Jos on kovasti vastustusta, kunnostusta ei ehkä kannata lähteä ollenkaan tekemään, sillä valitukset ja oikeusprosessit kestävät niin kauan", Jokiharju painottaa.
Jokiharjun mukaan kunnostustoimiin päästäisiin aikaisintaan parin vuoden kuluttua. Ennen toimenpiteitä alueella pitää tehdä vielä lisäsuunnitelmia ja selvityksiä muun muassa kunnostuksen vaikutuksista Naturaan. Suuri osa alueesta on mukana Natura-suojeluohjelmassa.
Jokiharjun laskujen mukaan suunnittelutyö on maksanut tähän mennessä noin 15 000 euroa. Jos kunnostus toteutetaan EcoRiverin suunnitelman mukaisesti, se maksaisi arviolta 100 000-200 000 euroa riippuen muun muassa uimarannan rakentamisen tasosta.
