Äkil­li­ses­ti kuol­leil­la paksu sy­dän­li­has

Äkilliseen sydänkohtaukseen kuolleista lähes jokaisella on voimakkaasti paksuuntunut sydänlihas. Yli 10 000 suomalaista vuodessa saa äkillisen sydänkohtauksen ja heistä joka kolmas kuolee vaaralliseen rytmihäiriöön jo ennen sairaalaan pääsyä.

Palkittu tiedemies. Professori Heikki Huikurille luovutetaan tänään Sydäntutkimussäätiön 17 000 euron tunnustuspalkinto. Hän on Suomen kansainvälisesti tunnetuin kardiologian alan tutkija, jonka äkillistä sydänkohtausta koskevat havainnot tunnetaan kaikkialla maailmassa.
Palkittu tiedemies. Professori Heikki Huikurille luovutetaan tänään Sydäntutkimussäätiön 17 000 euron tunnustuspalkinto. Hän on Suomen kansainvälisesti tunnetuin kardiologian alan tutkija, jonka äkillistä sydänkohtausta koskevat havainnot tunnetaan kaikkialla maailmassa.
Kuva: Risto Rasila

Äkilliseen sydänkohtaukseen kuolleista lähes jokaisella on voimakkaasti paksuuntunut sydänlihas. "Sydän on heillä selvästi painavampi kuin infarktiin sairastuneilla, jotka selviävät kohtauksesta hengissä. Taipumus sydänpysähdykseen saattaa myös periytyä. Riski on kaksinkertainen niillä henkilöillä, joiden vanhemmista tai sisaruksista joku on äkillisesti kuollut sydänpysähdykseen", kertoo kardiologian professori Heikki Huikuri Oulun yliopiston sisätautien klinikasta.

Yli 10 000 suomalaista vuodessa saa äkillisen sydänkohtauksen ja heistä joka kolmas kuolee vaaralliseen rytmihäiriöön jo ennen sairaalaan pääsyä. Kohtauksen tavallisin syy on sepelvaltimotukos, joka aiheuttaa suonenseinämään repeämän ja veritulpan.

Heikki Huikuri ryhmineen tutkii syytä siihen, miksi osa kuolee muutamassa minuutissa kehittyvään kammiovärinään, mutta osa sairastuu infarktiin ja jää henkiin.

"Korkea kolesteroli tai verenpaine eivät selitä äkkikuolemia. Sydänpysähdykseen menehtyneistä useimmat ovat sen sijaan tupakoineet ja käyttäneet runsaasti alkoholia ja heillä on paksuuntunut sydänlihas."

Huikurin ryhmä on jo viiden vuoden ajan tutkinut kaikki Oulun seudulla äkilliseen sydänpysähdykseen kuolleet vainajat sekä potilaat, jotka selvinneet sepelvaltimokohtauksesta hengissä.

"Vainajia on tällä hetkellä noin 500 ja infarktiin sairastuneita 700-800. Vertaamme, miten nämä ryhmät poikkeavat toisistaan ja teemme myös geenikartoitusta. Tavoitteenamme on kerätä molempiin ryhmiin tutkimustiedot tuhannesta henkilöstä, mikä kestää vielä noin kaksi kolme vuotta."

Tutkimus on ainutlaatuinen koko maailmassa. "Suomessa tämä on mahdollista, koska meillä lähes kaikille äkillisesti kuolleille tehdään poliisin pyynnöstä oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Vain harvalle kirjoitetaan kuolintodistus ilman sitä", Heikki Huikuri kertoo.



Sydänkohtaus
vaarallisin nuorille


Äkillinen sydänpysähdys ei ole iäkkäiden ihmisten sairaus. "He selviytyvät kohtauksesta yleensä hengissä. Vainajien keski-ikä on 62 vuotta, Joka toinen on työikäinen. Joukossa on alle nelikymmenvuotiaitakin. Sepelvaltimotukoksen saaneella nuorella ihmisellä on suuri riski kuolla saman tien", Heikki Huikuri kertoo.

Riski on miehillä moninkertainen naisiin verrattuna. Oulun aineistossa 80 prosenttia vainajista ja 70 prosenttia infarktiin sairastuneista on ollut miehiä.

Vainajien lähisukulaisissa on kaksi kertaa enemmän äkkikuolemia kuin infarktiin sairastuneiden sukulaissa. Perintötekijöiden osuutta äkkikuolemiin ja sydämen paksuuntumiseen selvitetään tutkimalla myös lähisukulaisia.

"Jos nuorehko tai keski-ikäinen ihminen kuolee alle 65 vuoden iässä äkilliseen sepelvaltimokohtaukseen, sisarusten ja muiden lähiomaisten pitäisi siinä vaiheessa käydä jonkinlaisessa syynissä, ainakin verenpaineen mittauksessa ja kolesterolitutkimuksissa ja tarvittaessa ultraäänitutkimuksessa", Heikki Huikuri neuvoo.

Perinnöllisen alttiuden olemassaoloon viittaa se, että jos ihminen kuolee äkilliseen sepelvaltimokohtaukseen, lähiomaisillakin on kohtauksen sattuessa kaksinkertainen äkkikuoleman riski, mutta potilas selviää hengissä, myös perheenjäsenten mahdollisuus selvitä hengissä kohtauksesta kasvaa.

Ilmoita asiavirheestä