Mestaruusjuhlat ovat olleet käynnissä viitisentoista minuuttia, kun Aki Orava koppaa pienen miehen kainaloonsa. Tuo pieni mies on Oravan esikoislapsi, 2. helmikuuta 2011 syntynyt Maximus-poika. Vasemmassa kainalossaan Orava, 28, pitää toista Poikaa, pesäpallon mestaruuspokaalia.
Vuosi 2011 on tarjonnut Oulussa asuvalle Oravalle pelkkiä täysosumia -- niin siviilissä kuin pelikentällä. Aivan kuin kahden pojan vuodessa ei olisi jo tarpeeksi kohokohtia, sai Orava sulan hattuunsa Oulujoen Kiekon noususta ykkössarjaan. Orava valmentaa Kiekon nuoria lupauksia myös ensi kaudella.
"Melkoinen vuosi. Enempää ei voisi toivoa..."
Pöllämystynyt Orava miettii hetken ja jatkaa sitten: "Kun viimeinen palo tuli, mietin, että tässäkö tämä todella on. Nyt alan pikkuhiljaa tajuta, mitä on tapahtunut. Jalat tärisevät ja tunteet alkavat päästä valloilleen."
Oravan herkistymisen voi ymmärtää -- eikä vain siksi, että mestaruus on hänelle uran ensimmäinen. Vaasassa varttunut yleispelaaja on tullut huipulle poikkeuksellisen mutkikasta tietä pitkin.
"Katselin nuorena Jymyn kultajuhlia televisiosta ja ajattelin, että en ole koskaan niin hyvä pelaaja, että yltäisin samalle tasolle. Nyt kun olen tässä ja osa tätä joukkuetta... Se pyyhkii pois monta pettymystä."
Lue lisää sunnuntain Kalevasta.