Puheenjohtaja muistuttaa myös, että kyse on liittokierroksesta. Keskusjärjestöillä ei ole siinä roolia.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ei pidä tarpeellisena ulkopuolisen sovitteluelimen perustamista ratkomaan kunta-alan jumissa olevia työehtosopimusneuvotteluita.
– Meillä on valtakunnansovittelija, instituutio, jota ei pidä heikentää vaan vahvistaa, Fjäder vastasi Lännen Median kysymykseen sunnuntaina sähköpostitse.
Takapakin jälkeen usealta taholta esitettiin, että hoitajille sekä opettajia ja varhaiskasvattajia edustavalle Jukolle olisi syytä laatia erilliset sopimukset.
– Kuntien pääsopimus on auki, joten tämäkin asia pitää osapuolten ratkoa siinä sopimuskokonaisuudessa joka on auki, koskien myös niin sanotun pääsopimuksen sisältöä. Tämä on kuntasektorin järjestöjen välinen asia, mutta tietenkin myös työnantajalla on roolinsa tässä, Fjäder kommentoi.
Kuntatalouden suunta on alaspäin
Akava on korkeastikoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Siihen kuuluu 36 jäsenliittoa ja niihin kaikkiaan noin 608 000 jäsentä.
Järjestön puheenjohtajana Sture Fjäder muistuttaa, että kaikki muut paitsi Sote ry olivat taannoin valmiit hyväksymään sopimuskokonaisuuden. Hänen mukaansa tilanne ei ole lainkaan helpompi puolen vuoden tai vuoden päästä.
– Myös kuntatalouden tilanne on heikkenemässä, hän toteaa.
Kysymykseen, voisivatko keskusjärjestöt ottaa roolia riidan ratkaisemissa, Fjäder vastasi korostamalla kuntasektorin järjestöjen rahkeita.
– Siellä on vahvoja järjestöjä, jotka hoitavat sopimustoiminnan. Nyt on liittokierros, joten keskusjärjestöillä ei ole roolia.
Kaikkien olisi pitänyt hyväksyä
Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut jumittuivat, kun hoitajaliittoja Tehyä ja Superia edustava neuvottelujärjestö Sote ry torppasi valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan ratkaisuehdotuksen.
Hoitajaliittojen hylkäämä ratkaisuehdotus tarkoittaa sitä, että muidenkaan ammattiryhmien sopimukset eivät etene, vaikka niiden osalta on päästy neuvottelutulokseen.
Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut koskevat hoitajien lisäksi muun muassa opettajia, varhaiskasvattajia, lääkäreitä ja tekniikan alalla työskenteleviä ihmisiä. Kaikkiaan kunta-alan pääsopimuksen alla on noin 400 000 työntekijää.
Kunta-alan neuvotteluja on käyty pitkin kevättä.
Hoitajaliitot ovat vaatineet tuntuvia palkankorotuksia sekä erillistä sote-sopimusta, joka takaisi alalle yleistä tasoa korkeampia palkankorotuksia useamman vuoden ajan.
Nyt uutta neuvotteluaikaa valtakunnansovittelijan toimistolle ei ole sovittu.
Luukkainen ja Rytkönen sanaharkassa
Kunta-alan jumissa olevat tes-neuvottelut ovat johtaneet myös ay-liikkeiden väliseen sanaharkkaan.
Opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on kertonut olevansa pettynyt siihen, ettei hoitajille kelvannut valtakunnansovittelijan ratkaisuehdotus. Hän on väittänyt, että hoitajien edustajat ovat vastustaneet muiden neuvottelijoiden tavoitteita omien vaatimusten kustannuksella.
Luukkainen pelkää, että kuntien taloustilanteen heikentyessä työntekijöiden neuvotteluasema heikkenee sitä myöten, mitä pidempään neuvotteluita jatketaan.
– Yksi on pyrkinyt saamaan pois toisilta hyvää. Tämä on uusi piirre. En ole ennen kokenut tätä, Luukkainen totesi Lännen Median haastattelussa lauantaina 9. toukokuuta.
Koronakorvaus karvastelee
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen avasi blogissaan 5. toukokuuta syitä, joiden vuoksi he eivät ratkaisuesitystä hyväksyneet.
Keskeiset syyt liittyvät palkankorotusten tasoon, jotka Rytkösen mukaan jäävät sen alle, mitä muilla aloilla on sovittu.
Yksi iso kysymys liittyy koronakorvaukseen, jonka ulkopuolelle Rytkösen mukaan suurin osa valmiuslakien alla työtä tekevistä hoitajista olisi jäänyt.
Koronakorvaus on myös yksi niistä asioista, jotka hiertävät hoitajaliittojen ja OAJ:n välejä.
Opettajilla ei ole valmiuslain määräämää työvelvoitetta kuten terveysalalla, minkä vuoksi opettajat jäisivät korvauksen ulkopuolelle.
Olli Luukkaisen mukaan hoitajien neuvottelijat ovat siis vaatineet koronalisiä itselleen, mutta vastustaneet niiden antamista myös lääkäreille ja opettajille, jotka ovat Jukon alaisuudessa.
– Emme ole tyrmänneet koronalisiä lääkäreille. "Kurmootuksesta" pitää maksaa heille, joita valmiuslaki "kurmoottaa", Rytkönen sanoo.