Akateemisten palkansaajien etujärjestön Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen ei lämpene SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen ehdotukselle yhteiskuntasopimuksesta. Viljasen mukaan hallitus on jo reagoinut taloustilanteeseen.
"Jos väitetään, ettei mitään olisi tehty, niin se ei pidä paikkaansa. Ei myöskään ole sellaista informaatiota, joka piirtäisi kauhean synkän kuvan taloudesta", Viljanen sanoo.
Urpilainen ehdotti viikonloppuna Ylen haastattelussa yhteiskuntasopimusta hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken. Siinä pitäisi sopia toimista, jotka elvyttävät rakennusalaa ja vahvistavat kuntien taloutta. Urpilainen hahmotteli myös jonkinlaista laajaa työmarkkinasopimusta.
Viljanen ei kaipaa mitään kriisiohjelmia. Hän kertoo saaneensa hallituksen alaisesta talousneuvostosta hyvän tilannekatsauksen taloudesta, eikä se anna tukea Urpilaisen yhteiskuntasopimukselle. Rakentamisen äkkipysähdyksen loiventaminen valtion investoinnein olisi kuitenkin Viljasen mukaan paikallaan.
"Suurin haaste on ostovoiman turvaaminen", Viljanen summaa.
Myös pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen ovat tyrmänneet Urpilaisen ehdotuksen jälkijättöisenä. He haistoivat siinä myös kunnallisvaalikampanjointia.
Hallitus tosin saattaa puuttua taloustilanteeseen jo tiistaina, kun se antaa lisäbudjettiesityksen. Pääministerin esikunta ei kuitenkaan halunnut ennakoida miltään osin tiistain päätöksen sisältöä.
Lyly: investoinnit
veroalen ohi
Kaksi muuta palkansaajakeskusjärjestöä, SAK ja STTK, antavat puolestaan tukensa Urpilaisen ajattelulle.
SAK:n edunvalvontajohtaja Lauri Lyly kaipaa nopeita elvyttäviä toimia rakentamiseen. Vaikka rakennusalalla on pitkään mennyt kovaa, valtion tukia tarvitaan loiventamaan jyrkkää laskusuhdannetta.
"Rakennuslupien määrä on pudonnut rajusti ja jo aloitettuja hankkeita ollaan pysäyttämässä. Voisiko valtio aikaistaa tai laittaa liikkeelle jotain uutta. Kyllähän tässä näitä asioita pitäisi miettiä", Lyly sanoo.
Hän sanoo SAK:n olevan myönteinen myös Urpilaisen ehdotukselle laajasta työmarkkinasopimuksesta.
Ajatus tupon korvaavasta, mutta kansantaloutta kuitenkin koordinoivasta raamittavasta sopimuksesta käy SAK:lle. Teknologiateollisuuden esiin nostamaa ajatusta palkkajoustoista SAK ei kuitenkaan hyväksy.
"Olemassa oleviin sopimuksiin ei pidä puuttua, niitä ei voi arvioida uudelleen. Nyt pitäisi pohtia seuraavaa sopimuskierrosta", Lyly linjaa.
Hänen mukaansa nyt ei ole aika pohtia uusia veronalennuksia, vaan paukut pitää säästää asunto-, tie- ja ratainvestointeihin.
STTK: Hallitus
ja EK mukaan
STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen kertoo järjestön jo aiemmin esittäneen laajempaa, tupon korvaavaa sopimusta makrotalouden hallitsemiseksi. Kriisiytynyt rahoitustilanne tekee ehdotuksesta entistäkin ajankohtaisemman.
"Nyt jos koskaan tarvitaan koordinaatiota, jolla yhdistetään talouden ja työmarkkinoiden hallinta."
Kostiainen ei allekirjoita Vanhasen ja Kataisen kritiikkiä Urpilaisen ehdotuksen jälkijättöisyydestä.
"En koe, että olisi myöhäistä. Sitä parempi mitä suurempi joukko keskustelee työmarkkinatilanteesta, ennen kuin seuraava sopimuskierros alkaa", Kostiainen perustelee.
Toisin kuin SAK:n Lauri Lyly, Kostiainen ei pysty asettamaan elvytyskeinoja paremmuusjärjestykseen. Hänen mukaansa tarvitaan sekä vero-, että menoelvytystä.
Kostiainen muistuttaa, että yhteiskuntasopimuksesta puhuminen on niin kauan vain teoriaa, kun siihen ei sitoudu työnantajat eikä hallitus.