Toimihenkilökeskusjärjestöt päättivät maanantaina torjua eläkepalkan laskennasta tehdyn kompromissiesityksen. Sekä STTK että Akava katsoivat, ettei esitys ole todellinen kompromissi, koska lähtökohtana olisi edelleen järjestöjen vastustama tapa laskea eläkkeet koko työhistorian ansioiden perusteella.
STTK:n ja Akavan hallitukset linjasivat maanantaina sen, millaisen vastauksen järjestöt tiistaiaamuna antavat eläketyöryhmää vetävälle toimitusjohtaja Kari Purolle.
Työmarkkinajärjestöille viime viikolla jätetyn sovintoesityksen mukaan koko työuraan perustuva ns. keskipalkkamalli otettaisiin käyttöön yksityisillä aloilla vuoden 2005 alussa. Porkkanana tarjotaan kymmenen vuoden suojasäännöstä: viimeistään vuonna 2015 työelämästä jättäytyvän eläke voitaisiin laskea myös nykysäännön perusteella, jos tuloksena olisi parempi eläke, kunhan tämä työsuhde on ollut voimassa vuoden 2005 alussa.
Vastaan haraavia toimihenkilöjärjestöjä suostutellaan esityksessä sopuun muun muassa varoittamalla eläkkeitä pulskistavien ns. kannustinkarttumien jäävän haaveeksi, jos eläkkeet joudutaan viime marraskuussa rutistetun eläkesopimuksen mukaisesti laskemaan vuosina 2005—2010 sekä nykyisellä että uudella tavalla.
"Kahden raiteen" järjestelystä sovittiin siltä varalta, että kiistaa eläkepalkan laskentatavasta ei saataisi laukeamaan. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääsihteeri Seppo Junttila huomautti, että Puron esitys tietäisi yksiselitteisesti siirtymistä keskipalkkamalliin.
Marraskuussa taas sovittiin, että jos eläkepalkan laskutavasta ei päästä yksimielisyyteen, uudesta mallista päätetään lopullisesti vuonna 2008 ja kahden raiteen malli koskee kaikkia työsuhteita.
Korkeasti koulutettujen Akavan hallitus toisti kantansa, jonka mukaan keskipalkkamalli kohtelee huonosti naisia, koulutettuja ryhmiä ja nousevaa työuraa tekeviä.
STTK ja Akava laskisivat eläkkeet edelleen nykymallilla, jossa pohjana ovat jokaisen työsuhteet viimeiset kymmenen vuotta.
"Vain lisää eriarvoisuutta"
Uusimpaan esitykseen kuuluu pääministeri Paavo Lipposen (sd.) hallituksen lupaus rahoittaa valtion varoista eläketurvaa opintojen ja lastenhoidon ajalta. Tiukimmillaan lupauksen tulkittiin olevan voimassa vain torstaina alkavaan budjettiriiheen asti.
Lipponen ei halunnut maanantaina millään lailla kommentoida asiaa.
Hoitovapaalta ja opiskeluajalta eläkettä kertyisi samaa tahtia, kuin jos henkilö olisi töissä ja ansaitsisi 500 euroa kuukaudessa. Opintotuen osalta ehtona on loppututkinnon rutistaminen.
Sekä STTK että Akava epäilevät, että esitykset palkattomien jaksojen eläketurvan hoitamisesta voisivat heikentää eläketurvaa ja lisätä eriarvoisuutta. Junttilan mukaan uudistus kohentaisi vain ilman työsuhdetta olevien tilannetta.
Yhtenä täkynä tarjotaan myös sitä, että yksityiselle alalle kaavailtuja muutoksia ei viedä sellaisenaan julkiselle alalle, vaan niistä neuvotellaan "julkisen sektorin omista lähtökohdista". Junttila epäili linjauksen kestävyyttä, kun yksityisen ja julkisen puolen eläkkeitä on muutoin yritetty kaikin tavoin yhtenäistää.
Akavan neuvottelupäällikkö Markku Lemmetty katsoi, että yksityisalojen eläkeratkaisun yhteydessä on vähintään suuntaa-antavasti linjattava myös julkisten alojen ratkaisua.
Lemmetyn mukaan Akava on edelleen valmis hakemaan "oikeudenmukaista mallia", joka voisi löytyä esimerkiksi eläkekarttuman tai indeksin kautta. Myös STTK vakuutti neuvotteluhalujaan.