Oulu Naisten osuus Oulun yliopiston professoreista on 16 prosenttia. Tätä vuoden 2001 tilastolukua ajatellen voisi luulla Oulun Akateemiset Naiset ry:llä olevan vain yksi tavoite: tasa-arvon parantaminen.
Yhdistyksen arkityö ei kuitenkaan keskity pelkästään naisten asemaan.
"Tasa-arvon edistäminen ei ole pääasia, mutta luontevaa se toki on", sanoo Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan ma. professori Jaana Tähtinen.
Hän on Oulun Akateemisten Naisten hallituksen jäsen.
"Antoisimpana jäsenet ovat kokeneet erilaiset illat, joissa on tutustuttu muiden ammatteihin", selvittää lehtori Eeva-Liisa Alakuijala yhdistyksen ohjelmaa.
Myös kulttuuririennot ovat olleet suosittuja.
Oulun Akateemiset Naiset ry. juhlii tiistaina 25-vuotista taivaltaan. Yhdistys ei ole suuren suuri, viime vuoden jäsenmäärä oli 42.
Jäseninä on muun muassa tutkijoita, lääkäreitä ja opettajia. Jäsenyyteen vaaditaan alempi tai ylempi korkeakoulututkinto.
Kummitoimintaa
ja femtorointia
"Se, että olemme eri aloilta, on rikkaus", Tähtinen sanoo. Ammatillisissa yhteisöissä puhutaan usein ammattiasiaa, mutta Akateemisten Naisten tapaisissa järjestöissä näköalat avartuvat.
"Tämä avaa räppänöitä muuallekin kuin arkiammattiin", Alakuijala kuvaa, ja lisää, että pienessä yhteisössä tulee nopeasti tutuksi muiden kanssa.
Saisi jäsenmäärä silti kasvaakin. Yhdistyksen puheenjohtaja, koulutusalajohtaja Eija Juntunen kertoo jäsenhankintaa tehostettavan vastaisuudessa. Vireillä on sääntömuutos opiskelijajäsenyyden lisäämiseksi sekä kummitoiminnan aloittaminen uusien jäsenten tutustuttamiseksi yhdistyksen toimintaan.
Uutena toimintamuotona on mentoroinnin aloittaminen. Mentoroinnilla tarkoitetaan loppuvaiheen opiskelijan ja työssä toimivan ammattilaisen välistä keskustelusuhdetta. Oulun Akateemisten
Naisten tapauksessa molemmat osapuolet ovat tietysti naisia, joten mentoroinnin sijaan asia kulkeekin femtoroinnin nimellä.
Yleensä mentoroinnissa kokenut mentori antaa ohjausta ja tukea kehityshaluiselle nuoremmalle mentoroitavalle eli kyseessä on tavoitteellinen, kahdenkeskinen suhde, yleensä noin vuoden kestävä.
Taloustieteen tiedekunnassa kyse on opiskelijan ja valmistuneen suhteesta. Akateemisissa naisissa mentoroitava voi olla myös valmistunut ja työelämässä oleva nainen.
"Femtorointi liittyy myös pyrkimykseen saada nuoria mukaan toimintaan", kertoo Eija Juntunen.
Pätevyyttä
hankkimaan
Oulun Akateemiset Naiset on Suomen Akateemisten Naisten Liiton (SANL) paikallisyhdistys. Molempien tavoitteena on edistää naisten asemaa tieteen parissa ja muualla yhteiskunnassa.
Oulun yliopiston naisprofessorien määrä on vain yksi osoitus siitä, että tällä saralla riittää työtä. Yleisesti ottaen pätee sääntö, jonka mukaan naispuolisten rehtorien määrä on sitä pienempi, mitä ylemmästä oppiasteesta on kysymys. Naistohtoreiden määrä on sentään kasvanut 1990-luvulla 30 prosentista runsaaseen 45 prosenttiin.
Tähtinen muistuttaa, että professorikunnan sukupuolivinoumat ovat myös tärkeitä viestejä opiskelijoille. Minkälaisen kuvan etenemismahdollisuuksista saa akateemista uraa suunnitteleva naisopiskelija laitoksella, jossa kaikki professorit ovat miehiä?
Tasa-arvoasioissa ei Tähtisen mukaan kuitenkaan pidä tarkastella yksittäisiä virantäyttöjä, vaan keskittyä koulutuksen portaissa alempaa lähteviin toimiin. "Esimerkiksi pätevyyden hankkiminen on tärkeää", Tähtinen sanoo.
SANL:n tasa-arvo-ohjelmassa tähän liittyviä ajankohtaisia alueita ovat muun muassa urasuunnittelu ja verkottuminen. Sukupuoleen perustuvasta asenteellisesta urasuunnittelusta ja "naisille sopivista tehtävistä" pitäisi myös päästä eroon.
Sukupuolikiintiöiden laskemisen lisäksi asialla on merkitystä myös tutkimuksen kannalta. Tutkijan sukupuoli voi vaikuttaa jo siihenkin, mitä tutkitaan. "Miespuolinen tutkija ei välttämättä ole kiinnostunut siitä, kuinka nainen kuluttaa", Tähtinen sanoo.
Ja jo pelkkä tutkimusaiheen valinta voi olla tiedostamattoman miehinen. "Tutkitaanko vaikkapa auton vai päivittäistavaroiden ostamista", Tähtinen antaa esimerkin.