Millaista on katkaravun sielunelämä? Kuinka pitkä Ristomatti Ratia oikeasti on? Millaisia sukupuolirooleja henkilöhahmoilla oli Pekka Lipposen seikkailuissa? Mitä tapahtui 28.2.1835?
Näihin ja moniin muihin toisarvoisiin, mutta sitäkin tärkeämpiin kysymyksiä saatiin vastauksia perjantaina Oulun yliopistolla järjestetyssä seminaarissa.
Yliopistoista, työmaailmasta ja jopa Patamäen ala-asteelta tulleet 12 luennoitsijaa olivat keränneet paikalle yli viisikymmentä katsojaa.
Luennoitsijoiksi oli valittu huumorintajuisia ihmisiä, jotka puhuivat heidän omaan erikoisalaansa liittymättömistä asioista.
Monet esiintyjät kertoivat itse esityksensä alussa, etteivät tiedä aiheestaan mitään. Lähtökohdat olivat siis herkulliset.
Akateeminen, useissa tapauksissa tieteelle naureskeleva huumori purikin hyvin yleisöönsä, eikä ihme, sillä seminaarista oli tiedotettu lähinnä Oulun yliopiston väelle.
Erilaisen seminaaripäivän ideana oli juhlia professori Veli-Pekka Lehtolan 50-vuotispäivää, vaikka esitykset eivät saaneet häneen liittyäkään.
"Minulta kai tämä idea on lähtöisin. Kuulin, että juhlaseminaaria oltiin järjestämässä, ja arvelin, että siitä tulisi kovin virallinen. Kun itse järjestää, saa mieleisensä", Lehtola perustelee.
Toisarvoiset asiat valittiin seminaarin aiheeksi vain huvin vuoksi. "Tavoitteena oli hauskanpito. Yliopistomaailmassa tämä on aika erikoista", Lehtola kommentoi.
Lehtolan mukaan esiintyjiä ei ollut vaikea houkutella paikalle. Yliopistopiireissä löytyy siis edelleen ennakkoluulottomuutta ja halua hassutella.
Iiläinen Hanna-Leena Nissilä oli tullut seuraamaan seminaaria suurin odotuksin.
"Odotin, että täällä olisi hauskaa. Aamupäivän perusteella odotukset ovat täyttyneet."
Nissilän mielestä kaikki esitykset olivat hauskoja, mutta erityisen ihana oli Sibelius-akatemian professorin Heikki Laitilan esittämä arkkiveisu siitä, mitä tapahtui 28.2.1835.
"Kaikki ovat tottuneet kuulemaan puhuttuja esityksiä. Tämä oli mukava poikkeus", Nissilä iloitsi.
Arkkiveisussaan Laitala irrottelee tarinalla Kalevan esipuheen kirjoittamiseen uppoutuneesta Elias Lönnrotista. Äänenkäytön ammattilaisen "tawallisella runo-nuotilla" veisaama kertomus oli vaikuttava kokemus.
Saamelaiskäräjien presidentti Pekka Aikio oli esitelmänsä alussa hankalan tehtävän edessä. Häntä nimittäin kiellettiin mainitsemasta sanoja "poro" tai "saamelainen" esityksen keskeytyksen uhalla. Aivan täysin Aikio ei tässä onnistunut, mutta sai silti puhua loppuun erikoisesti nimetyistä lappilaisista luonnonpaikoista, kuten Mörönkuusesta ja Pirunportista.
Kokeneiden puhujien joukossa esiintynyt 10-vuotis Patamäen ala-asteen oppilas Bikká Veijola luennoi harrastuksestaan, kynttilöistä.
"Tulin pitämään esitelmää kynttilöistä, koska keräilen niitä. Olen vasta alussa, sillä minulla on niitä 27. Suurin osa niistä on vaaleansinisiä", Veijola kertoili.
Veijolan esitelmä kävisi hyvästä esimerkistä kenelle tahansa luennoitsijalle. Tyttö esitteli aiheensa reippaasti ja tiiviisti, huumorinhäivettä unohtamatta. Ei siis mikään ihme, että hän sai akateemiselta yleisöltä kaikista raikuvimmat aplodit.