Akateemikko Jorma K. Miettinen uskoo, että Irakilla saattaa olla vielä kemiallisia aseita, vaikka niitä hävitettiinkin suuria määriä edellisen Persianlahden sodan jälkeen YK:n alaisen valvontaelimen UNSCOMin valvonnan alaisena.
Irak ei ole ratifioinut kemiallisen aseen kieltosopimusta, ja kemiallisten aseiden valmistus on voinut olla mahdollista sen jälkeen, kun asetarkastajat poistuivat maasta. Tietotaito ja tekniikka sekä sopivia lähtöaineita niiden valmistamiseksi on ollut olemassa. Kemiallisia aseita on niin ikään voitu pitää piilossa.
Irakilla oli jo 1980-luvulla suuri kemiallisten taisteluaineiden tuotantolaitos Al Muthannassa, jossa valmistettiin ensin sinappikaasua Irania vastaan vuosia kestäneessä sodassa. Myöhemmin siellä aloitettiin tabuunin ja sariinin tuotanto. Muthannan laitos kykeni silloin valmistamaan kaksi tonnia sariinia ja viisi tonnia tabuunia päivässä.
Ensimmäisen Persianlahden sodan jälkeen kaikki taisteluaineet kuljetettiin Muthannaan hävitettäväksi valvonnan alaisena. Laitoksessa hävitettiin 13 000 kappaletta sinappikaasulla täytettyjä 155 mm:n kranaatteja, 6 200 hermokaasulla täytettyä tykistörakettia, 800 hermokaasulla täytettyä lentopommia ja 28 Scud-ohjuksen sariinitäytteistä taistelukärkeä.
Edelleen hävitettiin UNSCOMin valvonnassa 75 tonnia sariinia, 60—70 tonnia tabuunia ja 250 tonnia sinappikaasua. Akateemikko Miettinen arvioi, että Irakilla voisi olla selvästi kielletyistä aseista edelleen piilossa sekä sariinia että VX-hermokaasua. Tabuuni-hermokaasu, joka on vanhinta, on ilmeisesti jo loppu. Sinappikaasua maalla oli valtavia määriä, ja sitäkin voisi olla jossain kätkössä.