Ajoksen satamaan on ajettu asemiin krouvin kokoisia työkoneita. Terramare Oy:n työntekijät valmistelevat Eetunkaijassa kulmatukimuurien valupohjia uusia laiturirakenteita varten, hieman kauempana kaivurit tekevät saostusaltaita imuruoppauksen massoille.
Satamassa on lähtenyt iso pyörä liikkeelle; Lapin syväsatamaksi nimetyssä, kaupungin historian suurimmassa investoinnissa rahaa kuluu kaikkiaan 26-28 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus on vajaat 13 miljoonaa euroa. Loppusumma menee Stora Enso Oyj:n ja Oy Metsä-Botnia Ab:n omistaman Kemi Shipping Oy:n kautta. Satamaoperaattorillekin tämä on sen historian suurin ponnistus.
Jo viime vuosikymmenen lopulta asti valmisteltu hanke nytkähti käytännössä liikkeelle elokuun alussa, kun ympäristöluvat saivat lainvoiman. Kaupungin ja teollisuuden leipomista sopimuksista puuttuvat vielä allekirjoitukset, mutta niidenkin aika on satamajohtaja Reijo Viitalan mukaan piakkoin.
Osa viennistä
lipsahti kiskoille
Sopimusten viilaaminen on ollut kovaa vääntöä, teollisuus kun ei ole halunnut siotutua liian tiukkoihin kantoihin.
Esimerkiksi yleissopimuksessa teollisuus (Stora Enso, Metsä-Botnia, Kemi Art Liners) toteaa käyttävänsä Ajosta paikallisten tehtaidensa kuitutuotteiden pääasiallisena vientisatamana.
Sen täsmällisempään muotoiluun ei yrityksiä saatu houkuteltua. Pääsopimuksessa Stora Enson ja kaupungin välisellä sopimuksella vientiliikenne keskitetään Ajokseen ja kaupunki ottaa vastuun Veitsiluodon sataman ylläpidosta. Veitsiluoto säilyy yhtiön raaka-aineiden tuontisatamana.
Viitala ymmärtää yritysten nihkeyden sitoutua tiettyihin kotisatamaprosentteihin, mutta toivoo samalla, että nykyinen tilanne säilyisi osapuilleen ennallaan.
Tällä hetkellä Stora Enson viennistä 75 prosenttia kulkee laivoilla Kemistä, Metsä-Botnian luku on 85 prosenttia.
"Vientiliikenne on nykyään noin 1,3 miljoonaa tonnia ja tämän me mielellään pidämme."
Kaupungin jätti-investoinnin takaisinmaksu on laskettu on hoidettavan 15 vuodessa, jos kuljetusmäärät pysyvät nykytasossa. Jos liikenne kasvaa, maksuaikataulua voidaan jopa nopeuttaa. Pitkässä juoksussa satamaliikenne onkin koko ajan kasvanut.
Satamajohtajan mukaan kokonaiskuvaa ei riko myöskään Kemi Art Linersin kesäkuussa julkituoma päätös siirtää rautateille 150 000 tonnin kartonkikuljetukset.
"Se oli toki pettymys, mutta heidän ratkaisunsa", hän sanoo.
Myös Kemi Shippingin toimitusjohtaja Esa Torstenssonin mukaan nämä Linersin kartonkitonnit olisi mielellään viety sataman kautta. "Mutta näin kävi ja tämä on otettu meidän investoinneissa huomioon."
Satamaoperaattori aloittaa ensi vuonna omat investointinsa, jotka siirtävät konttorin kaupungin keskustasta Ajokseen, tuovat satamaan konekorjaamon ja uusia halleja yhteensä 26 000 neliötä. Koneineen ja laitteineen rakentaminen maksaa 10-12 miljoonaa euroa.
Terramare työstää valtaosan kaupungin urakkapotista eli ruoppaa satama-altaan, rakentaa uuden kahden laivan päälaiturin. Urakka sisältää myös Sampolaiturin ja hinaajalaiturin uudistamiset. Ruoppauksissa otetaan meren satama-altaan pohjasta noin 850 000 kuutiota massoja ja vallataan merestä maata noin viisi hehtaaria.
Yli sadan laivan
lisäys Ajokseen
Vuonna 2006 kaiken pitäisi olla valmista. Tämä tietää yli sadan Veitsiluodosta lastia hakevan laivan siirtymistä Ajoksen laitureihin lastaamaan. Vielä tänään Veitsiluodossa käy tuplasti enemmän laivoja kuin Ajoksessa.
Kaupungin ja teollisuuden panostus Ajokseen nykyaikaistaa satamaliikennettä ja aukaisee portin myös toimintojen kehittämiselle, lisäliikenteen poimimiselle. Ison rahan urakka on myös keino pitää satama hengissä ja kilpailukykyisenä.
"Kun tavaramäärät tulevat yhteen paikkaan, niin totta kai se helpottaa operointia ja parantaa kilpailukykyä. Palvelullisesti tilanne kohenee huomattavasti ja keskittämisen myötä pyrimme ottamaan siitä kaiken hyödyn irti", Torstensson sanoo.
Myös kuljetusjärjestelmiin on todennäköisesti tulossa muutoksia, ja niistäkin päätöksiä on odotettavissa syksyn aikana. Näitä muutoksia ennakoi vielä auki oleva uusi päälaituri-investointi: se toteutetaan joko yhtenä pitkänä rakenteena tai kahtena erillisenä laiturina.
Investoinnin jälkeen Ajos on valmiimpi ottamaan laajemmin vastuuta pohjoisen kuljetuksista, kuten vielä haaveena olevasta Kuolaan tapahtuvasta kauttakulkuliikenteestä. Viitala on varma, että tämä Kuolan liikenne myös avautuu jossain vaiheessa.
Sataman toimijat ovat polkaisseet markkinoinnin käyntiin ja Ajoksen tausta-aluetta valmistellaan kuljetuksia tukeville toiminnoille. Tontteja ei kaavoiteta tyhjään, sillä kyselijöitä on Viitalan mukaan jo ilmaantunut.
Ajos aikoo pysyä ajassa mukana kilpailussa kuljetuksista muiden satamien tavoin. Ja Viitala on vakuuttunut, että investoiminen kannattaa
"Suomen satamat ovat tuottaneet omistajilleen jonkinlaisen siivun. Ne eivät ole olleet rasite veronmaksajille." Hänen mukaansa näin jatkossakin ja liikelaitoksen tuloutukset kaupungille pysyvät takaisinmaksuvuosien ajan keskimäärin samansuuruisena kuin tähänkin asti.