Euroopassa yleisesti käytössä olevaa ajokortin virhepistejärjestelmän käyttöönottoa selvitellään myös Suomessa. Asiantuntijat pitävät täysin mahdollisena, että se tulisi osaksi tämän vuoden loppuun mennessä valmistuvaa uutta liikenneturvallisuuden edistämisohjelmaa.
Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan sihteeri, yli-insinööri Juha Valtonen liikenne- ja viestintäministeriöstä huomauttaa, että jo nykyisin meillä on voimassa yhdenlainen ajorikkeiden seurantajärjestelmä. "Toistuvista rikkeistä ajokortti lähtee hyllylle."
Kun eduskunta hyväksyi taannoin tiukennuksia vakavimmista rikkeistä määrättävien ajokieltojen pituuteen, se toi esille myös tarpeen luoda maahan nykyistä helpommin ymmärrettävämmän seuraamusjärjestelmän. Valtosen mukaan uudelle pistejärjestelmälle onkin siten sekä virallinen että sosiaalinen tilaus.
Valtonen arvelee, että perusselvitystyö tehdään ministeriössä virkamiestyönä.
Järjestelmästä on hänen mukaansa saatu varsin hyviä kokemuksia niistä Euroopan maista, joissa se on nykyisin käytössä.
Rikkeet pisteytetään
Virhepistejärjestelmässä erilaiset liikennerikkomukset pisteytetään niiden vakavuuden mukaan. Mikäli pisteraja täyttyy, seuraa siitä automaattisesti ajokortin hyllyttäminen määräajaksi. Hyllytysajan päättymisen jälkeen virhepisteiden keruu alkaa aina uudelleen.
Saksassa kortti otetaan puoleksi vuodeksi pois, jos virhepisteitä kertyy kahden vuoden aikana 18. Lisäksi kuljettajan on käytävä oppikurssi.
Esimerkiksi rattijuopumus ja vakava liikenteen vaarantaminen tuo siellä 7 virhepistettä ja ajokortitta ajo 6. Kuljettajalle lähetetään 9 pisteen jälkeen varoituskirje, jossa kerrotaan lisäpisteiden seuraamuksista.
Kerran torjuttu
Virhepistejärjestelmä olisi toisaalta Suomen nykyistä seurantajärjestelmää ankarampi, sillä virhepisteitä saisi ilmeisesti myös sellaisista liikennerikkomuksista, joista nyt selvitään rikemaksulla. Nykyisinhän ajokortin hyllyttämiseen vaikuttavat vain sakkorangaistukseen johtavien rikkomusten toistuminen.
Vastaavaa pistejärjestelmää yritettiin saada voimaan Suomessa jo 80-luvulla. Silloin sen käyttöönotto kuitenkin tyrmättiin, vaikka muun muassa poliisi oli voimakkaasti sen takana.
Pohjois-Suomen liikkuvan poliisin päällikkö, poliisitarkastaja Kari Puranen kannattaakin henkilökohtaisesti järjestelmän käyttöönottoa. Hän katsoo, että se palvelisi ennen kaikkea tienkäyttäjien suurta enemmistöä, tavallisia kansalaisia, jotka pyrkivät ajamaan sääntöjen mukaan.
Myös Liikenneturvan tiedetään jo vuosia kannattaneen virhepistejärjestelmän luomista myös Suomeen.