Oulu
Kallioparkin vaatimista ajorampeista halutaan vielä lisäselvityksiä ja hankesuunnitelmaan koko joukko muitakin tarkennuksia, mutta muutoin tekninen lautakunta esittää kalliotilojen vaatiman asemakaavoituksen ja tilojen luonnossuunnittelun aloittamista.
Valmistelu on jo niin pitkällä, että kun asia vielä tässä kuussa etenee kaupunginhallituksen kautta valtuustolle, päätetään jo melko pitkälle siitä, rakennetaanko kallioparkkia vai ei.
Lopullista kannanottoa ei kuitenkaan voida tehdä ennen kuin lisäselvitykset valmistuvat. Ajoramppien lisäksi auki on vielä muitakin keskeisiä seikkoja. Tarvitaan muun muassa konkreettinen sopimus siitä, miten kallioparkkiin sijoittuvat pohjoisen maanpuolustusalueen johtokeskus ja tilat rakennetaan. Nimet on saatava paperiin myös autopaikkasopimusten siirtämisestä, joista nyt on vasta periaatteellisesti neuvoteltu kiinteistönomistajien kanssa.
Vaikka nyt kyseessä olisikin vakava periaatepäätös kallioparkin rakentamisen puolesta, kannanotto puolesta ja vastaan edellyttää kuitenkin myös erikseen tehtävää lopullista investointipäätöstä, huomauttaa kaupungininsinööri Matti Räinä.
Kallioparkki toisi tuhat parkkipaikkaa ydinkeskustaan. Kallioparkin kävijämääräksi on arvioitu noin 2 000 autoa vuorokaudessa. Laskelmat on kuitenkin tietoisesti tehty selvällä ylimitoituksella, jotta liikenteen sujuvuus varmistettaisiin. Kallioparkin kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 25 miljoonaa euroa.
Kallioparkista puhuttaessa eniten porua on ollut ajorampeista. Räinä korostaa, ettei ajoramppi-asiassakaan haluta ajautua pattitilanteeseen, vaan katsotaan ja tutkitaan vielä rauhassa vaihtoehtoja. "Ei ole mikään pakko yrittää päättää väkisin. "
"Yleensä niin kiinteistöt kuin lausunnon antajatkin ovat pitäneet kallioparkkia keskustan kehittämisen kannalta positiivisena. Tätä mieltä ovat olleet myös ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja museovirasto", toteaa Räinä.
Lautakunnassa keskusteltiin illalla myös kallioparkin mahdollisista vaihtoehdoista. Ne on kuitenkin jo aiemmin todettu keskustan kehittämisen kannalta heikommiksi ratkaisuiksi, eivätkä kustannuksiltaankaan sen halvemmiksi. "Ja riidatonta vaihtoehtoa ei keskustassa ole." Räinä epäilee, että jos esimerkiksi Otto Karhin puiston alle ryhdyttäisiin tosissaan tekemään parkkihallia, niin puiden kaatamisesta ja kaupunginojan alle rakentamisesta syntyisi melkoinen mekkala.
Kallioparkin omistajana olisi esityksen mukaan Oulun kaupunki tai kaupungin perustama yhtiö. Keskustan kiinteistön omistajat rahoittavat hanketta Kallioparkkiin osoitettavilla vanhoilla ja uusilla autopaikkasopimuksilla. Johtokeskustilojen toteuttamisesta vastaa valtio.
Kaupunki sitoutuisi kustantamaan Kauppuri-korttelissa tehtävät varaukset kallioparkin hissi- ja porraskuilua varten. Hankesuunnitelmassa yksi hissi tulisi Arinan hotellilaajennuksen kellarikerroksen yhteyteen. Hotelli ei hissiä tarvitsisi, joten sille kyse olisi ylimääräisestä kulusta.
Hankkeen mahdollisen toteutumisen aikataulu riippuu luonnollisesti käsittelystä ja valitusprosessista, mutta tavoitteena on aloittaa rakentaminen aikaisintaan vuonna 2004. Parkki tehtäisiin yhdellä kertaa valmiiksi, mihin kuluisi vähintään kaksi vuotta. Tämän mukaan kallioparkki olisi valmis vuoden 2006 alkupuolella.
Tämä edellyttää kuitenkin sitä, ettei kallioparkista tehdä valituksia. Hankesuunnitelmasta jätettiin yksitoista muistutusta ja neljä lausuntoa, joihin tekninen lautakunta antoi eilen vastineensa. Useimmissa kannanotoissa puututtiin ajoramppien sijoitteluun, vaikka hanketta sinänsä pidettiin kannatettavana. Voimakkaimmissa kannanotoissa kuitenkin ehdotettiin koko hankkeesta luopumista. Muistutusten tekijät ovat myös uhanneet raskaalla valituskierteellä, jos heidän mielipiteitään ei oteta huomioon.
Lisätarkasteluissa tutkitaan nykyisten ajoyhteyksien lisäksi kannanotoissa esille otettuja uusia vaihtoehtoja, joita ovat muun muassa ajoluiskan sijoittaminen Otto Karhin puistoon grillikioskin jatkeeksi, Kauppatorin ranta-alue, Hallituskatu Uudenkadun itäpuolella, Hallituskadun keskusta, Rantaparkin länsireuna, Vaarankatu ja Isokatu.