Pääkirjoitus

Ajo­kor­tit­ta elä­mi­nen ei onnistu kaik­kial­la

Monissa länsimaissa havaittu ajokortin suosion lasku näkyy nyt myös Suomessa.

Monissa länsimaissa havaittu ajokortin suosion lasku näkyy nyt myös Suomessa. Kuten Kaleva kertoi maanantaina, ajokortin omistavien nuorten määrä vähenee etenkin pääkaupunkiseudulla selvästi.

Vuonna 2011 kortin ajoi enää 43 prosenttia 18-vuotiaista. Suomen muissakin yliopistokaupungeissa ilmiö on jo pantu merkille, mutta lievempänä.

Vielä häkellyttävämpiä lukemia tulee maailmalta. Tukholmassa kortin ajaa 18-vuotiaana enää yhdeksän prosenttia. Ja kun Yhdysvalloissa ajokortti oli vuonna 1983 noin 80 prosentilla 18-vuotiaista, vuonna 2010 lukema oli enää 60 prosenttia.

Osa ilmiötä on, että kortti kyllä ajetaan, mutta myöhemmin. Silti selvästi kasvaa myös joukko, joka ei hanki korttia koskaan.

Ilmiölle on maailmalla haettu selityksiä. Suurissa kaupungeissa, joissa joukkoliikenne toimii, oma auto on monille yksinkertaisesti tarpeeton. Autolle on myös oltava parkkipaikka, ja auton pito maksaa. Kun ei aiota hankkia autoa, ei tarvita ajokorttiakaan.

Suomessa nähdään pian, missä määrin viime tammikuussa voimaan tullut uusi ajokorttilaki vauhdittaa ajokorttien alamäkeä. Harhaanjohtavien kustannusvaikutusten pohjalta valmisteltu ja hyväksytty uudistus nosti kortin keskihinnan 2 500 euroon. Samalla opetusluvalla hankitun kortin hinta nousi kolminkertaiseksi.

Suomen kaltaisessa maassa ajokortitta eläminen ei ole kaikkialla yksinkertaista. Joukkoliikenteen varassa liikkuminen on etenkin pienissä kaupungeissa ja maaseudulla lähes mahdotonta. Ajokortitta eläminen on silloin pakosta elämäntaparatkaisu.

Ympäristön kannalta on vain hyvä, jos kansalaiset siirtyvät yksityisautoista julkisiin kulkuneuvoihin siellä, missä se on mahdollista.