Ajokortin saattaa tulevaisuudessa saada ilman lääkärintodistusta. Myös 60-vuotistarkastus on ehdotettu lopetettavaksi. Tämä selviää sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Ajoterveys ja tiedonkulku -työryhmän mietinnöstä. Työryhmän mukaan ajoterveyttä koskeva lääkärintarkastusjärjestelmä on nykyisellään kallis eikä tarpeeksi tehokas.
"Rutiinitarkastuksia pitäisi saada vähennettyä tavallisilta kuljettajilta. Valtaosa tutkittavista on terveitä. Erityishuomio pitäisi keskittää ongelmatapauksiin", kertoo työryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Terhi Hermanson.
60-vuotiaiden tarkastuksesta voitaisiin työryhmän mielestä kokonaan luopua silloin, kun on kyse henkilöauton, moottoripyörän, mopon tai traktorin ajokortista. Näitä tarkastuksia tehdään vuosittain noin 40 000.
Työryhmä ehdottaa, että ensimmäistä kertaa ajokorttia hakiessa riittäisi optikon todistus. Työryhmän mukaan on harvinaista, että uutta ajokorttia hakeva ei täyttäisi ajoluvan terveydellisiä edellytyksiä. Siksi muiden kuin ammattikorttia hakevien kohdalla pakollisesta lääkärintarkastuksesta - vuosittain noin 60 000 tarkastusta - voitaisiin luopua.
Muistio jätettiin torstaina peruspalveluministeri Eva Biaudet´lle (r.).
Lääkärin ilmoitusoikeutta halutaan laajentaa
Työryhmän mukaan pakollisten lääkärintarkastusten tarve vähenisi, jos ajokyvyn seurantaa lääkärin vastaanotolla sekä tiedonkulkua lääkärin ja poliisin välillä parannettaisiin.
"Lääkärien pitäisi kiinnittää ajoterveyteen huomota. Jos henkilö ei pysty ajamaan, lääkärillä olisi oikeus ilmoittaa poliisille", Hermanson ehdottaa.
Työryhmä haluaisikin laajentaa lääkärien ilmoitusoikeutta ajokyvyttömyydestä. Työryhmä esittää, että lääkäreille annettaisiin oikeus pakottavassa tilanteessa ilmoittaa poliisille ajokyvyttömyydestä ilman asianomaisen suostumusta.
Työryhmän mukaan nykyisin poliisi saattaa jäädä ilman lääkärin johtopäätöstä ajokyvystä, jos henkilö ei täytä ajokortin perusedellytyksiä ja evää tiedon lähettämisen poliisille.
"Henkilö voi mennä ensimmäisen lääkärin jälkeen toiselle ja kolmannelle lääkärille. Kolmannelta voi saada myönteisen todistuksen", Terhi Hermanson muistuttaa.
Poikkeaminen terveydenhuollon luottamuksellisesta periaatteesta edellyttää kuitenkin erittäin painavia perusteita. Siitä saisi poiketa vain, jos se on välttämätöntä ajajan ja muiden tiellä liikkuvien turvallisuuden varmistamiseksi.
"Terveydenhuollon luottamuksellisuutta pitää suojella, mutta toisessa vaakakupissa on kuitenkin liikenneturvallisuus", Hermanson huomauttaa.
Työryhmä ei kannata lääkärille ilmoitusvelvollisuutta, sillä jo ilmoitusoikeus antaisi lääkärille mahdollisuuden toimia pakottavissa tilanteissa.
Muistion mukaan lääkärin ilmoitusoikeudesta huolimatta kansalaisten tietosuoja paranisi ehdotusten myötä: poliisille ei enää lähetettäisi muuta tietoa asiakkaan terveydentilasta kuin lääkärin johtopäätös henkilön ajokyvystä ja mahdollisista lisätoimenpide-ehdotuksista.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä tarkkailtava
Työryhmän mukaan erityistä huomiota olisi kiinnitettävä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyviin ammattikuljettajiin. Muistiossa huomautetaan, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen tarkoittaa useimmiten - mutta ei aina - sitä, että henkilö ei enää kykene ajamaan kuorma- tai linja-autoa tai taksia.
"Työkyvyttömyyseläkkeelle voi joutua vaikkapa kuorma-autonkuljettaja, jonka ajokyvyssä ei ole mitään vikaa, mutta jonka selkä ei kestä auton purkamista tai lastaamista. Automaattisesti ammattikuljettajan korttia ei siis pidä peruuttaa", työryhmä muistuttaa.