Liikenteen turvallisuusvirasto teki muutamia päiviä sitten ehdotuksen, jonka mukaan autokoulun ajo-opetustunteja lisättäisiin nykyisestä kymmenellä ajokerralla. Virasto perustelee ajatustaan sillä, että nuorten kuljettajien auto-onnettomuuksien määrä ei ole vähentynyt tarpeeksi kymmenen viime vuoden aikana.
Keinoja vähentää liikenneturmia onkin jatkuvasti syytä miettiä. Kuljettajatutkinnon uudistamiseen kehotti jo parin vuoden takainen valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko. Se määritteli tavoitteeksi, että erityisesti riskikuljettajiin pitää pystyä vaikuttamaan tehokkaammin.
Kuljettajatutkinnon muuttaminen kolmivaiheiseksi ja ajotuntien lisääminen eivät varmaan turvallisuutta Suomen teillä huononnakaan. Voi kuitenkin kysyä, missä määrin esitysten toteuttaminen todella parantaisi turvallisuutta.
Jos uskotaan ajotuntien lisäämiseen tehoon, eikö niiden määrä sitten pitäisi saman tien kaksinkertaistaa nykyisestä ja nostaa ne suoraan kuuteenkymmeneen? Senkin jälkeen tosin tapahtuisi nuorten kuljettajien onnettomuuksia. Riskejä ei voi liikenteestä koskaan täysin poistaa.
Viraston esityksessä puhutaan painokkaasti vastuullisten kuljettajien koulutuksesta, mikä on oikein. Parin viime vuoden aikanakin meillä on nähty monia nuorten kuljettajien aiheuttamia vakavia turmia, joiden takana ovat olleet ennen kaikkea asennetason ongelmat: halu kokeilla ajotaidon rajoja ja autoa oman ja kyydissä olevien ihmisten turvallisuuden kustannuksella.
Olennaisempaa kuin se, miten nuoret kuljettajat ajavat autoa tutkinnossa, on se, miten he kuljettajat ajopeliään viikonloppuöiden tunteina. Silloin ovat sattuneet viime vuosien karmeimmat onnettomuudet. On kyseenalaista, vaikuttaako ajo-oppituntien lisääminen mitenkään tähän riskikäyttäytymiseen. Keinoja, joiden voisi olettaa todella purevan vastuuttomaan ajotapaan, ei ehdotuksesta valitettavasti löydy.
Trafin selvityksessä tuntuu myös astian maku. Ehdotusten toinen tilaaja on Autokoululiitto. Ei siksi ole suuri yllätys, että esiin nousee autokoulujen roolin vahvistaminen kuljettajatutkinnossa.
Ajokorttien hinnat ovat Suomessa jo nyt kovat. Lisätuntien tulo nykyisten päälle nostaisi kortin hinnan kaikkinensa yleisesti 2 000 euron tuntumaan. Monelle nuorelle ja nuoren perheelle hinta olisi silloin ylivoimaisen korkea.
Mahdollisuutta ajokortin hankintaan voi pitää nyky-yhteiskunnassa jopa kansalaisoikeutena, jonka kustannusten pitäisi olla järkevissä rajoissa. Siksi Suomessa pitäisikin harkita järjestelmää, jossa ajokortin voisi saada osana kouluopetusta.
Ajokortin voi nytkin hankkia edullisemmin opetusluvalla, mutta jokaisella nuorella ei ole lähipiirissään henkilöä, joka opetuksen voisi antaa. Opetuslupakäytännön on määrä jäädä vaihtoehdoksi vastedeskin, mutta pakollisten autokouluosuuksien vuoksi tällä tavoin hankitun kortin hinta uhkaa nousta jyrkästi. Astian makua sekin.