Tavalliset suomalaisetkin ovat jo alkaneet huolestua Suomen talouden kehityksestä. Tämä lisää hallituksen paineita tehdä oikea-aikaisia veroratkaisuja.
Valtion talousarvioehdotuksen loppusuoran käsittely alkoi tiistaina paljon sumeammissa näkymissä kuin viime vuosina on totuttu. Yhdysvaltain luottokriisin lopulliset vaikutukset maailmantalouteen ovat yhä arvailujen varassa, öljyn hinnan nousu sekä jarruttaa kasvua että lisää inflaatiota, ja kalliin polttoaineen lisäksi kansa napisee Suomessakin ruoan hinnan noususta.
Niin sanottu reaalitalous on kuitenkin Suomessa yhä hyvällä tolalla: työllisyys kohenee edelleen, vaikka rakentamisessa on jo alennettu kierroksia. Taantumasta ei silti ole lähellekään kysymys, ja vielä vähemmän laman merkeistä, vaikka sekin ruma sana on jo hätäisimmissä arvioissa sanottu.
Hallituksen on nyt tärkeää tukea kotimaista kulutusta sekä kansalaisten ja yritysten luottamusta tulevaan. Luottamusta ylläpitäviin päätöksiin on jo tarvettakin, sen verran jyrkässä alamäessä on nyt Tilastokeskuksen mittaama kansalaisten näkemys Suomen talouden ja työllisyyden kehityksestä.
Niin ikään maanantaina julkistettu indikaattori kansalaisten luottamuksesta omaan talouteensa oli sentään valoisampi. Kansalaiset katsovat, että vaikka huonommat ajat ovat edessä, se ei heiluta heidän omaa elämäänsä. Näkemysten välillä on melkoinen ristiriita, mutta on parempi, että kansalaiset sentään luottavat omaan talouteensa kuin että eivät luota. Se näkyy suoraan kotimaisessa kysynnässä.
Sinivihreä hallitus voi vaikuttaa kysyntään konkreettisesti ennen kaikkea veroratkaisuilla. Tuloveron alennusvara hallituskaudella arvioitiin hallitusohjelmassa 1,1 miljardiksi euroksi, mutta työllisyyden hyvä kehitys on kasvattanut summaa eri arvioiden mukaan puoli miljardia euroa, jopa enemmän. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ei silti ainakaan vielä tiistaina halunnut luvata lisäeurojen panemista jakoon.
Kriittinen kysymys on nyt se, mikä on oikea aika keventää tuloverotusta. Kokoomus haluaisi painottaa sen ensi vuoteen, keskusta taas jaksottaa selvemmin kahdelle seuraavalle vuodelle. Jälkimmäisen kannan toisti vastikään keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen vedoten tarpeeseen hillitä inflaatiota.
Lopullinen jako kahden vuoden kesken ratkennee vasta elokuun lopun budjettiriihessä. Jos alennuspottiin todella saadaan vielä puoli miljardia ylimääräistä, jako kahdelle vuodelle on varovaisuussyistä aiempaakin perustellumpi ratkaisu.
Se näkemysero kokoomuksen ja keskustan näkemysten välillä kuitenkin on, että kokoomuksessa näytetään pelkäävän inflaatiota vähemmän.
Vaikka kesäkuussa hintojen nousuvauhti kiihtyi jo 4,4 prosenttiin, valtiovarainministeriön tulevan vuoden alustava ennuste on sentään siedettävämpi 2,8 prosenttia. Tuloveron reipaskaan kevennys ei siten puskisi koko vuoden inflaatiota turmiollisiin lukemiin.
Kataisen näkemys on, että öljyn ja ruoan terävin hintapiikki on menossa ohi. Lähinnä näin voi toivoa käyvän öljylle, sillä ruoan hintaa hinaa pysyvästi ylös maailmanlaajuinen kysynnän kasvu. Jos kallis öljyn hinta vähentää autoilua maailmalla jopa kymmenen prosenttia niin kuin British Petroleumin pääjohtaja tiistaina ennusti, se todennäköisesti pudottaa tai ainakin pysäyttää polttoaineiden hinnannousun maailmalla. Se olisi erinomainen uutinen myös Suomelle.