Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) on viime vuosina korostanut hillityn rakentamisen kisoja. Toisiko tämä Suomelle, Oulullekin mahdollisuudet pohjoisen talviolympialaisiin?
Reilu vuosi sitten olympiakomitean uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio ryhtyi hankkimaan kisoja Suomeen vuodeksi 2026, Oulun kulttuuripääkaupunkivuodeksi! Hänen mukaansa ne olisivat piristys kansakunnalle ja talouselämälle. Pelkkä hakuprosessi olisi Suomen markkinointia. Oululle ja Pohjoiselle se olisi iso askel.
Haku kirkastaisi turismi-Oulua, kun rinnalla olisivat pitemmälle päässeet ja maailmancupeissa näytöt antaneet Levi ja Ruka sekä Syöte, Rovaniemi, Vuokatti ja Taivalkoski. Haku kirkastaisi Oulun, Lapin, Kainuun ja Koillismaan turismia. Majoitustiloja tarvittaisiin Lapista Pohjanmaalle.
Ritakallio toivoi 2016 lopulla kansallista keskustelua hakemisesta ja laajaa urheiluyhteisön, valtion ja kuntien tukea. Lisäksi piti löytää kumppanimaa.
Suomen järjestäjäpaikkakuntina esitettiin Helsinki, Tampere ja Lahti. Kumppaniksi alppilajeihin ja kelkkailuun ehdotettiin Ruotsin Årea. Eikö tämä onnistuisi Kalotin, Barentsin alueella? Jääkiekon alkusarjoja pelattaisiin toki Tampereella, Turussa ja Helsingissä.
Helsinki ilmoittautui heti pormestarin toimesta kisajärjestäjäksi, koska pikaluisteluareena olisi siellä lähes ainoa tarvittava valtion rahoitettava uusi rakennus. Muualla järjestämistä hän piti kalliina.
Oulun täysmittainen tekojää on valtakunnallisena vaihtoehtona jo vuosia ollut olympiakomitean listoilla. Tekeekö Oulu enää ollenkaan työtä Linnanmaan jääurheilukeskuksen toteuttamiseksi, yhteistyötä liikuntaneuvoston ja valtion kanssa? Kyse on merkittävästä lajirajat ylittävästä hankkeesta.
Täysimittainen tekojää – olympialaisiin mennessä katettuna – tarjoisi koululais- ja yleisövuorot yli puoleksi vuodeksi. Saisimme jääurheilun ”peruskoulun”, Pateniemen pikkukenttää isomman jään ja sinne kaksi kolme kaukaloa kasvavia pikku ”kärppäsiäkin” varten.
Linnanmaan jääurheilukeskus olisi osa monipuolista liikunta-aluetta, johon kuuluu jo liikunta- ja harjoitushalli, tulevaisuudessa myös uimahalli. Alue kasvaa ja sitä kaavoitetaan lisää. Suuralue on jo 12 000 työpaikan ja pian myös 16 000 opiskelijan ”kotikenttää”.
Oululla olisi – valtakunnan toisena osakeskuksena – mahdollisuudet kansainvälisiin ja valtakunnallisiin liikuntatapahtumiin. Niitä puoltaa myös saavutettavuus, lento-, juna- ja maantieyhteydet. Olympialaisilla jouduttaisimme Jäämeren yhteyttäkin, sähköistämällä Kolarin rata Leville.
Yllättäen Suomen kisatoiveet 2026 menivät vuosi sitten jäihin. Olympiakomitea antoikin tukensa kisoja hakevalle Tukholmalle.
Uutta valmistelua ei voi aloittaa liian aikaisin. Hyvät, toimivat puitteet edellyttävät päättäväistä edunvalvontaa. Oulunkin on aika saada valtion erityisrahoitusta eikä tyytyä pieniin alueellisiin jäähallirahaprosentteihin.
Kalervo Ukkola
puheenjohtaja
Oulun Seudun Luistelun Tuki ry
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.