Aja­tus­häi­riö en­nus­taa mielen sai­ras­tu­mis­ta

Ajattelussa ilmenevät häiriöt, kuten vakava epäloogisuus ja sanojen korvautuminen toisilla ovat vahva enne tulevista mielenterveysongelmista. Oulun yliopistossa tehtävässä skitsofreniatutkimuksessa saatu tieto auttaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä.

Ajattelussa ilmenevät häiriöt, kuten vakava epäloogisuus ja sanojen korvautuminen toisilla ovat vahva enne tulevista mielenterveysongelmista. Oulun yliopistossa tehtävässä skitsofreniatutkimuksessa saatu tieto auttaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä.

"Tieto auttaa erityisesti sellaisia nuoria, joilla ensimmäiset psyykkiset oireet ovat epämääräisiä mielialaongelmia ja keskittymisvaikeuksia, jotka vaikeuttavat arjessa selviytymistä", psykologi Miia Metsänen korostaa. Metsänen väittelee aiheesta lauantaina Oulun yliopistossa.

Vaikka Metsäsen tutkimus osoittaa, että ajatuksissa esiintyvät häiriöt ovat luonteeltaan pysyviä, niiden vaikutusta arkeen voidaan vähentää. Kun ajatukset ovat sotkuiset, helposti ymmärrettävä elinpiiri tekee olemisesta siedettävämpää ja voi vähentää riskiä sairastua psyykkisesti.

Metsäsen väitöskirja on osa laajempaa adoptiolapsiperheaineistosta tehtävää tutkimusta, jolla pyritään muun muassa tunnistamaan skitsofrenian varhaisia ennusmerkkejä, joista ajatushäiriö on selvästi yksi.

Ajatushäiriö voi ilmetä monenlaisina oireina. Ulkopuoliselle häiriö näkyy siten, että henkilön ulosantia on vaikea ymmärtää.

Ajatus ei etene loogisesti, mielleyhtymät poukkoilevat ja sanat voivat korvautua toisilla. Lievimmät oireet ovat sellaisia, että niitä voi ilmetä kenellä tahansa väsyneenä tai stressaantuneena, kun ajatus harhailee ja itseilmaisu tökkii.

Vakavimmillaan ajatushäiriö lähenee psykoottista tilaa, jossa ajattelu irtoaa todellisuudesta. Ajatushäiriöstä kärsivä ei toisinaan kykene abstraktiin ajatteluun.

"Ei yksi pääsky kesää tee -sanonta voi tarkoittaa ajatushäiriöiselle yksinkertaisesti, että yhden pääskyn näkeminen ei tarkoita, että on kesä, eikä mitään muuta."

Ajatushäiriötä ei todeta pelkän näppituntuman perusteella, vaan siihen soveltuu parhaiten perinteinen Rorschachin mustetahratesti. Testi on laajasti psykologien käytössä niin psykiatrisessa työssä kuin soveltuvuuskokeissakin, mutta sen luotettava käyttäminen ajatushäiriön havaitsemiseen vaatii tulkintakoulutuksen.

Psykologian maisteri Miia Metsänen väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 9. 2. aiheesta Ajatushäiriöt mielenterveyden häiriöiden ennustajana. Suomalaisen adoptiolapsiperheaineiston riski- ja verrokkilapset. Tilaisuus järjestetään farmakologian ja toksikologian laitoksen luentosalissa, Aapistie 5, kello 12.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – löydä suosikkisi klassikoiden ja uutuuksien joukosta.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä