Lukijalta
Mielipide

Ajaako po­li­ti­soin­ti pienet tie­teen­alat su­ku­puut­toon?

Vasta vuosi sitten saimme edellisen torjuntavoiton yrityksestä hävittää tutkimusryhmämme. Mutta onko siitä hyötyä, jos sama prosessi käydään läpi vuodesta toiseen?

Oulun yliopisto käsittelee perjantaina tähtitieteen tutkimusyksikön yt-neuvottelujen aloittamista. Syynä on yliopistojen tuleva rahoitusmalli, joka painottuu entistä vahvemmin maisteritutkintojen määrään.

Luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanin mukaan tähtitiede pienenä oppiaineena tulisi lakkauttaa, ja valjastaa sen henkilökunta paikkaamaan fysiikan pulaa opetusresursseista, ja sitä kautta tehostamaan fysiikan maisterituotantoa.

Tähtitieteen tutkimusryhmä on 11 henkilön (neljä yliopiston rahoittamaa) tutkimuspainotteinen, myös opetustyötä tekevä yksikkö, joka kokoonsa nähden on Oulun yliopiston menestyneimpiä. Sen kansainvälisestä arvostuksesta kertoo se, että 80 prosenttia yksikön tutkijoista on ulkomaalaisia.

Yksikkö on onnistunut hyvin yliopiston ulkopuolisen Akatemian ja H2020 tohtorikoulutus-rahoituksen hankkimisessa ja suurin osa yksikön tutkijoista onkin palkattu tällä rahalla.

Herääkin kysymys miten tällainen tutkimusryhmä on voinut syntyä tänne kauas Euroopan suurista yliopistoista?

Yksi syy on tähtitieteen opetus pääaineena. Näin on taattu, että alalle valmistuu osaavia tutkijoita. Valmistumisen jälkeiset väitöskirjaprojektit ja tutkimukset luovat yhteyksiä yliopistojen välille, lisäten sekä osaamista että ihmisten liikkuvuutta.

Tähtitieteen opetuksen lopettaminen voi johtaa koko alan näivettymiseen ja kuolemaan Oulussa. Tällöin myös kaikki alan ymmärrys ja työpaikat häviävät. Jos tutkimusryhmä katoaa, ei uutta tänne tule koskaan enää ilmestymään.

”Ehkä yliopistoille tulisi palauttaa niiden autonomia ja luottamus, sekä ymmärtää, ettei ns. innovaatioiden tuottaminen ja perustutkimuksen tekeminen ole toisiaan poissulkevia vaan tukevia asioita.”

Yt-neuvotteluiden taustana on uusi rahoitusmalli ja halu keskittää resurssit fysiikan pääaineeseen. Kuten mainittua, tutkimusryhmä on ollut menestyksekäs rahoituksensa hankkimisessa, eikä näyttöä ole siitä että uusi rahoitusmalli vaarantaisi yksikön toimeentulon. Kokonaisuudessa yksikkö tuo yliopistolle enemmän rahaa mitä sen menot ovat.

Enemmän kuin uusi rahoitusmalli, yksikkömme omavaraisuutta heikentävät yliopiston perimät vuokrat ja tiedekunnan alati kasvava vero itsenäisesti keräämästämme rahoituksesta, mitkä molemmat ovat yliopiston sisäpoliittisesti säädeltäviä leikkauksia.

Yt-neuvottelujen aloittamainen on siis poliittinen tahto eikä pakko. Koko prosessi on käytännön seurausta siitä, että yliopistojen toiminnot otetaan yhä vahvemmin poliitikkojen ohjailtavaksi.

Vasta vuosi sitten saimme edellisen torjuntavoiton yrityksestä hävittää tutkimusryhmämme. Mutta onko siitä hyötyä, jos sama prosessi käydään läpi vuodesta toiseen? Aina palataan tilanteeseen, jossa perustutkimus halutaan ajaa alas ja joudumme taas perustelemaan itsemme.

Ehkä yliopistoille tulisi palauttaa niiden autonomia ja luottamus, sekä ymmärtää, ettei ns. innovaatioiden tuottaminen ja perustutkimuksen tekeminen ole toisiaan poissulkevia vaan tukevia asioita.

Aku Venhola

Valmistui vuonna 2014 Oulun yliopistosta pääaineenaan tähtitiede, ja viimeistelee nyt väitöskirjaansa yhteistyöprojektina Groningenin yliopiston ja Oulun yliopiston välillä, pohjautuen ESO:n Chilen teleskoopeilla tekemiinsä havaintoihin.

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.