Aivoverenvuodon saaneet potilaat tulevat liian myöhään hoitoon. Oysissa tehty tuore tutkimus paljastaa, että yli puolet potilaista saapuu sairaalaan vasta yli kuuden tunnin kuluttua oireiden alusta.
Viive hoitoon hakeutumisessa on tärkeä syy siihen, ettei aivoverenvuodon ennuste ole juurikaan parantunut ja kuolleisuus on pysynyt korkeana.
Joka neljäs potilas kuolee kahden ensimmäisen vuorokauden aikana ja jopa puolet lähikuukausina. Suurin osa henkiin jääneistä kärsii erilaisista haitoista, kuten halvauksista ja puhekyvyn menetyksistä.
"Kun oireet ilmenevät, ei pidä mennä terveyskeskukseen, vaan täytyy tilata heti ambulanssi", muistuttaa neurologian professori Matti Hillbom Oysista.
Tappavuus riippuu olennaisesti siitä, kuinka isoksi vuoto pääsee kasvamaan. Sairaalassa voidaan estää vuodon laajeneminen.
"Vuodoilla on taipumus kasvaa ensimmäisten tuntien aikana. Osalla potilaista vuodon kasvu voidaan estää lääkkeillä. Yli kuuden tunnin jälkeen tämä ei enää yleensä onnistu", kertoo tutkimuksen tehnyt Oysin neurokirurgi Sami Tetri.
Moni pohjoissuomalainen miespotilas nukkuu kotona yön yli, vaikka käsi on puutunut ja puhe takeltelee. Aivoverenvuodon lievätkin oireet vaativat soittoa 112:een heti.
Täsmähoitoa aivoverenvuotoon ei ole. Vain 15 prosenttia potilaista hyötyy leikkaushoidosta, mutta sen käyttö kuitenkin laajenee. Syvällä sijaitsevia vuotoja on alettu poistaa tähystyksellä, mutta kokemukset siitä ovat vasta alustavia.
Verenohennushoito lisää aivoverenvuodon riskiä. Näiden potilaiden vuotoa hoidetaan vastalääkkeellä.
Kylmä talvisää
lisäsi vuotoja
Hoitamaton verenpainetauti lisää aivoverenvuodon riskiä eniten. Tetri havaitsi tutkimuksessaan, että näillä potilailla kylmä talvisää lisäsi aivoverenvuotoja, koska kylmä tunnetusti nostaa verenpainetta. Kylmyys ei kuitenkaan lisännyt vuotoja niillä verenpainepotilailla, joilla oli lääkitys.
Aivoverenvuoto sattuu usein tilanteessa, jossa verenpaine nousee, eli esimerkiksi ponnistuksen aikana.
Tetri tutki aivoverenvuodon ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä potilailla, jotka oli tuotu Oysin aivohalvausyksikköön 11 vuoden aikana. Potilaan tila hoitoon tullessa ennustaa tulevaisuutta: alentunut tajunnan taso ja vuodon suuri koko viittaavat huonoon ennusteeseen.
Vuotopotilaan sydäntaudit, sokeritauti ja tulopäivän korkea verenpaine lisäävät kuoleman riskiä. Sen sijaan hoidettu verenpainetauti ei vaikuta ennusteeseen.
Vuodon jälkeen laskimotukokset aiheuttavat keuhkoveritulppia, mikä tuo oman lisänsä kuolleisuuteen. Pieniannoksinen verenohennushoito ei estänyt näitä tukoksia riittävän tehokkaasti.
Tetri korostaa, että ennustetta on vaikea arvioida yksittäistapauksissa, joten elvyttämättä jättämispäätöksiä pitäisi tehdä vain harkitusti ensimmäisinä päivinä.
Vain Japani ylittää Suomen tason
Aivoverenvuotoja sattuu Suomessa kaksinkertaisesti muihin maihin nähden. Vain Japanissa ilmaantuvuus ylittää Suomen tason.
Aivoverenvuotojen määrä ei ole ainakaan vähentynyt. Potilaita on Suomessa vuosittain noin 1300. Aivoinfarkti on paljon yleisempi, mutta aivoverenvuoto on alkuvaiheessa selvästi tappavampi.
Sami Tetri arvioi, että aivoverenvuotojen määrä saattaa jopa lisääntyä, kun väestö vanhenee ja verenohennuslääkkeiden käyttö lisääntyy.
"Sydäntauteja hoidetaan tehokkaasti lääkkeillä, jotka altistavat aivoverenvuodoille", Tetri kertoo.
Hoitamatonta verenpainetautia sairastavien saaminen hoitoon kääntäisi aivoverenvuotojen määrän laskuun.
Sami Tetrin väitöstilaisuus on
20.5. kello 12 Oysin luentosalissa 1.
