Aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutuksessa on rajuja alueellisia eroja. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton selvityksen mukaan kuntoutukseen pääsee parhaimmillaan 40 prosenttia, mutta pahimmillaan vain pari prosenttia sairastuneista.
Monilla osastoilla pystytään tekemään vain arvioita kuntoutuksen tarpeesta mutta ei sitten kuitenkaan tarjoamaan sitä, sanoo tutkijalääkäri Teemu Takala Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta.
Neurologian erikoislääkäri Martti Solismaa katsoo, että kansalaisten yhdenvertaisuus ei toteudu kuntoutuksessa.
- Kuntoutukseen pääsy voi riippua myös iästä, varallisuudesta tai yhteiskunnallisesta asemasta. Suomessa monin paikoin annetun korkeatasoisen akuuttihoidon hyöty jää ilman kuntoutusta vajaaksi ja paine laitoshoitoon kasvaa, sanoo Solismaa. Hänen mielestään kuntoutuksen hyötyjä on pidettävä esillä, vaikka kuntatalous olisi huonossakin jamassa.