Psykologian lisensiaatin Satu Winqvistin väitöskirja tarkastetaan Oulun yliopistossa (Oys, luentosali 8) 14.6. kello 12.00.
Alkoholin käytöllä on merkittävä yhteys aivovammojen syntyyn sekä lapsilla että nuorilla, mutta myös aivovamma voi johtaa juomiseen. "Lapsena aivovamman saaneet juovat nuorena humalahakuisesti useammin kuin ne, joilla aivovammaa ei ole", kertoo aivovammojen esiintyvyyttä, vaikeusasteita ja aiheuttajia väitöstyössään tutkinut psykologian lisensiaatti Satu Winqvist.
Winqvistin mukaan aivovamma on humalahakuisen juomisen itsenäinen selittäjä. "Aivovamma aiheuttaa neuropsykologisia oireita sekä luonteenmuutoksia, joihin liittyy muun muassa harkintakyvyn heikkoutta ja aggressiivisuutta. Tällainen nuori sopeutuu ympäristöön huonosti, jolloin seurauksena on ahdistusta ja jopa masennusta, joita hoidetaan alkoholin käytöllä", Winqvist perustelee.
Lapsena aivovammoja saivat eniten ne, joiden perheessä esiintyi vanhempien alkoholin väärinkäyttöä. Winqvist korostaa, ettei hänen tutkimusaineistostaan voi päätellä, miten nämä vammat ovat syntyneet. Kirjallisuustietojen perusteella voi olettaa, että syinä voivat olla muun muassa fyysinen väkivalta ja lasten hoidon laiminlyönnin seurauksena syntyneet vammat.
Vammat yleisempiä miehillä
Winqvist tutki alkoholin yhteyttä vammautumiseen käyttäen Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineistoa. Tutkimuksessa käytettiin tietoja sairaaloiden hoitoilmoitusrekistereistä, kuolinsyyrekisteristä sekä erilaisista kyselylomakkeista, joiden avulla 12 058:aa vuonna 1966 syntynyttä pohjoissuomalaista on seurattu yli 30 vuoden ajan.
Alkoholin väärinkäyttö johtaa usein erilaisiin tapaturmiin, mukaan lukien aivovammat. Aineistosta löytyi 457 traumaattista aivovammaa, joista 55 johti kuolemaan. Liikenneonnettomuudet, kaatumiset sekä väkivalta aiheuttivat eniten aivovammoja. Miehillä vammat olivat selvästi yleisempiä kuin naisilla.
Nuorten miesten kuolinsyynä olivat huomattavan usein itsemurhat, jotka pääsääntöisesti tapahtuivat alkoholin vaikutuksen alaisena. "Erityisesti 15-24-vuotiaat tekevät itsemurhan päähän ampumalla", Winqvist selventää tilastopiikkiä.
"14-vuotiaana humalaan saakka tai säännöllisesti juovat saivat aivovamman todennäköisemmin kuin ne, jotka eivät juoneet", Winqvist kertoo. "Ja ne, jotka olivat päissään saadessaan vamman, saivat myös myöhemmin todennäköisemmin uuden aivovamman", hän lisää.
Tulokset
ehkä aliarvioita
Aivovammojen esiintyvyys oli 118 tapausta 100 000 asukasta kohden vuodessa, vammoihin kuolleisuus vastaavasti 14 tapausta. Tulokset vastaavat useissa eurooppalaisissa ja pohjoismaisissa tutkimuksissa saatuja lukuja.
Winqvistin mukaan luvut saattavat olla Suomen mittakaavassa jonkin verran aliarvioita. Etenkin Pohjois-Pohjanmaalla juodaan keskivertoa vähemmän. Maaseudulla juodaan vähemmän kuin kaupungeissa, ja Pohjois-Suomessa uskonnollisuus on myös vähentämässä alkoholinkulutusta.
Tulokset ovat surullista luettavaa. Mutta miten vammautumis- ja kuolleisuuslukuja saataisiin alemmas? "Alkoholiveron korotus olisi paikallaan", Winqvist tähdentää. Lisäksi nuorten alkoholinsaanti on liian helppoa ja vanhempien valvonta turhan heikkoa. Alkoholivalistusta tarvitaan siis sekä lapsille että heidän vanhemmilleen.