Neurokirurgian kansainvälisiin huippuosaajiin lukeutuvan professori Esa Heikkisen mukaan matkapuhelinten käyttö ei ole lisännyt suomalaisten aivokasvaimia.
"Käsitykseni mukaan kännykkää voi edelleen huoletta käyttää pelkäämättä aivokasvaimen syntyä. Matkapuhelimesta lähtevä säteily kohdistuu antennista parin senttimetrin syvyyteen kovan kallonluun suojaamaan aivokudokseen. Aivokudos uusiutuu hyvin hitaasti tai ei lainkaan ja on siten ulkopuolisen säteilyn suhteen elimistön kestävimpiä rakenteita", Oysissa neljännesvuosisadan neurokirurgina työskennellyt Heikkinen sanoo.
Asiasta saadaan pian vahvaa tieteellistä näyttöä, kun WHO:n kooridoima laaja tutkimus valmistuu. Tutkimukseen osallistui kahdeksan Euroopan maata, mukana myös Suomi. Siihen kerättiin Suomen kaikista yliopistosairaaloista tarkat tiedot hoitoon tulleiden aivokasvainpotilaiden matkapuhelimen käytöstä sekä haastateltiin iältään ja sukupuoleltaan vertailukelpoinen väestö, jolla ei ollut aivokasvaimia.
Oysin neurokirurgian klinikasta tutkimukseen kerättiin runsaan kahden vuoden aikana tiedot noin 70 aivokasvainpotilaasta. Vertailuryhmään kuului yli 120 henkilöä.
Torstai oli työlleen omistautuneelle aivokirurgille epätavallinen päivä, sillä hän vastaanotti presidentti Tarja Halosen hänelle myöntämän professorin arvonimen.
"Neurokirurgia ei ole pelkkää pään aukomista", Esa Heikkinen sanoo hirtehisesti.
Neurokirurgit ovat Heikkisen mukaan "korjaamomiehiä", joita tarvitaan, kun aivot tai selkäydin ovat jostain kohtaa rikki. "Mutta kenties jo muutamien vuosien tai vuosikymmenten sisällä aivoihin voidaan korjaamisen sijasta laittaa jonkinlaisia proteeseja tai korjaavaa hermosolukkoa, joka parantaa vaurion."
Verisuonipullistumia
eniten maailmassa
Korjattavaa aivoissa aiheuttavat esimerkiksi kasvaimet, verenvuodot ja vammoista aiheutuvat vauriot. "Aivoverisuonten pullistumat eli aneurysmat ovat iso työmaa. Valtimossa on yleensä herneen kokoinen pullistuma, joka yhtäkkiä repeää ja aiheuttaa vuodon. Korjaaminen on pitkälle mekaanista työtä. Neurokirurgi käy aivoissa puristamassa pullistuman titaanisella ´pyykkipojalla´ pois verenkierrosta. Ainoastaan repeytynyt osa eristetään pois. Varsinainen aivoverisuoni säilyy ehjänä."
Jos aneurysmaa ei voida korjata kirurgisesti, on toinenkin hoitokeino. Potilaan nivustaipeeseen tehdään pieni aukko, jonka kautta ohjataan johtokatetrilla suonta pitkin pullistumaan ohutta platinalankaa oleva sykkyrä. Kun sykkyrä on pullistuman sisällä, sitä ruvetaan kerimään auki kuin villalankakerää sisältäpäin, kunnes se täyttää koko pullistuman. Sen jälkeen johtokatetriin ohjataan muutamaksi sekunniksi sähkövirta, jolloin katetri napsahtaa poikki ja se voidaan vetää pois ja platinasykkyrä jää paikoilleen.
Aneurysman eristäminen titaanipuristimella on neurokirurgin työtä, ja platinapaikkaus taas on röntgenlääkärin alaa. Molempia menetelmiä käytetään Oysissa nykyisin yhtä paljon.
"Hoito valitaan aina sen mukaan, kumpi on potilaalle helpompi ja turvallisempi."
Valtimopullistumasta johtuvia aivoverenvuotoja on suomalaisilla erittäin paljon. "Valitettavasti meillä on niissä japanilaisten kanssa maailmanennätys. Tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta todennäköisesti sillä on geneettinen tausta. Suomessa repeytymiä tulee 20 sataatuhatta asukasta kohti. Esimerkiksi Oysiin niitä tulee toista sataa vuodessa. Muualla maailmassa niitä on vain neljä sataa tuhatta asukasta kohti, mutta Suomessa ja Japanissa viisinkertainen määrä."
Viime vuosikymmeninä myös lannerangan ja kaularangan kirurgiset hoidot ovat enenevässä määrin siirtyneet neurokirurgien käsiin. Esimerkiksi välilevytyrää hoidettiin ennen vanhaan tekemällä suuri avaus potilaan alaselkään, mutta nykyisin riittää pienimmillään jopa neulanpiston mentävä aukko.
Sähkövirrasta apu
moneen vaivaan
Esa Heikkisen ominta aluetta on pitkäaikaisen epilepsian ja Parkinsonin tautiin liittyvän vapinan hoito aivoihin asennettavan sähköisen stimulaattorin avulla.
"Jos epilepsiassa lääkkeet eivät auta, aivojen yhteen kiertävään hermoon voidaan ohjata heikkoa sähkövirtaa, joka yllättäen vähentää alttiutta epilepsiaan." Hoitoja tehdään Oysin neurokirurgian klinikassa ainoana Suomessa. Potilaita tulee noin 20 vuodessa.
Myös Parkinsonin taudin vapinaa hoidetaan ohjaamalla sähkövirtaa millimetrin tarkasti rajattuun kohtaan aivojen vapinakeskuksessa. Kun stimulaattori on asennettu, potilas voi itse säädellä virran voimakkuutta kaukosäätimellä ja kääntää virran kokonaan pois esimerkiksi yön ajaksi. Esa Heikkinen aloitti hoidot ensimmäisenä Suomessa ja nyt niitä tehdään myös Helsingissä.
Kipuakin voidaan hoitaa samalla menetelmällä. Oysissa hoidoista vastaa neurokirurgi Tatu Koskelainen. Vuosittain stimulaattori laitetaan noin 50 kipupotilaalle.
"Tulevaisuuden tavoitteena on erilaisten aivosairauksien korjaaminen verisuonten seinämien kautta. Ajatuksena on kuoria verisuonen sisäseinämä pois ja istuttaa tilalle uudelleenkoulutettua verisuonen seinämää, joka voisi tuottaa esimerkiksi Parkinsonin taudissa puuttuvaa dopamiinia. Myös perinnöllisessä suomalaisessa aineenvaihduntasairaudessa voitaisiin käyttää uudelleenkoulutettua verisuonenseinämää tuottamaan entsyymiä, jonka puute tekee ihmisestä kehitysvammaisen."