Tutkimusjohtaja Matti Hirvikallio Tekniikan akateemisten liitosta sanoo, että Suomessa ei ole vielä ollut ongelmaa siitä, että yritykset siirtäisivät suunnittelutoimintojaan ulkomaille. "Kyllähän siitä tietysti puhutaan. Luojan kiitos toistaiseksi puhutaan enemmän valmistuksen siirtämisestä. Ja valmistuksessakin kyse on enemmän matalateknolgiasta."
USA:sta valkokaulustyötä on siirtynyt esimerkiksi halpaan Intiaan. Suomalaisten lykky on se, että insinöörien palkkataso on täällä alempi kuin USA:ssa tai Saksassa. "Se on ikävä todeta, mutta se on meille selvästi etu", Hirvikallio sanoo. Jos palkat nousevat lähemmäksi muiden maiden tasoja, ongelmia voi tulla enemmän.
Tyypillisesti Unkarista ja Virosta on palkattu työvoimaa suomalaisten tuotekehitys- ja ohjelmistotalojen käyttöön. Hirvikallion mukaan nämä ovat hyviä esimerkkejä maista, joissa matemaattisluonnontieteellinen ajattelu on arvossaan. Unkariin on mennyt Nobel-palkintojakin, ja Virossa työvoima on halpaa. Ja kaukana Intiassa lahjakkuuksia löytyy varmasti.
Kulttuurisidonnaisuudet kuitenkin vaikuttavat. "Jos minä haluan rakennuttaa kesämökin, en varmasti tilaa sitä intialaiselta suunnittelijalta. Suomalainen tuntee paikalliset olot", Hirvikallio sanoo.
"Toisaalta toimintaympäristö muuttuu. On vaikea sanoa, onko Kempeleessä koodaushommaa helsinkiläiselle firmalle tekevä henkilö yhtä hyvä kuin henkilö, joka tekee sitä Bagdadissa", Hirvikallio myöntää.
Ohjelmointityötä voi hyvinkin tehdä jossakin muualla kuin yritysten pääkallonpaikoilla. "Erilaisia koodaajia löytyy maailmalta todella paljon, ja kun sellaiseen verkostoon lyö jonkun haasteellisen suunnittelutehtävän, se toteutuu aika nopeasti. Siinä ei tarvita kuin huone, tietokone, vähän colaa ja internetin kautta saatavaa ärsykettä", Hirvikallio naurahtaa.
Kansainvälistyminen vie insinöörejä ulkomaille, mutta se johtuu Suomen teollisuuden vientihaluista. "Aivovoiman kuppaus" Suomesta ei ole Hirvikallion mukaan ongelma. enemmänkin ongelma on, että Suomeen palaavia keikkatyöläisiä ärsyttää Suomen tiukka verotus.
Hirvikallio sitä paitsi luottaa tulevaisuuteen, kunhan vain suomalainen koulutusjärjestelmä pystyy tuottamaan riittävästi matemaattisesti lahjakkaita ihmisiä.
"Niin kauan kuin suomalainen insinööri on luova, kyllä tämä voitoksi kääntyy. Luova ongelmanratkaisukyky on kaikkein oleellisin asia, ja suomalaisissa sitä on kiitettävästi."
Toistaiseksi töitä on riittänyt Suomessa hyvin: diplomi-insinööri- ja arkkitehtikunnasta vain noin 2,6 prosenttia on työttömänä.