23-vuotias Tuukka Nivala on rehellinen nuorimies: ylivieskalainen myöntää kiertelemättä, ettei hänen harrastuksessaan ole aina järkeä. Kuten niin moni suomalaisnuori, myös Nivala tuunaa autoja innokkaasti.
"Tähän touhuun menee kaikki ylimääräinen aika ja raha", Nivala virnistää.
Ylivieskan Nesteen pihassa seisoo Nivalan silmäterä. Vuosimallin 1991 Renault Clio on kaukana liukuhihnatuotteesta.
Nivala on nikkaroinut auton uusiksi sisältä ja ulkoa. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy kromivanteisiin, jotka loistavat kilpaa kevätauringon kanssa.
Pienet yksityiskohdat - muun muassa sisustan nahkaverhoilu, erikoisratti, stereolaitteet ja Playboy-logot - antavat kulkupelille persoonallisen leiman.
"En voisi kuvitella ajavani massa-autolla, joka ei erotu parkkirivistä mitenkään", Nivala hörähtää.
Auto ei ole koskaan valmis
Tuunaajia on moneen lähtöön. Toinen keskittyy auton ulkonäön ehostamiseen, toinen moottoripuolen tai äänentoiston virittämiseen.
Osa tuunaajista kelpuuttaa säädettäväksi vain tietyn automerkin edustajan.
"Itse kuljen kultaista keskitietä ja pyrin rakentamaan autoja kokonaisvaltaisesti niin ulkonäön, moottorijuttujen kuin äänentoiston suhteen. Merkillä ei ole väliä", Nivala painottaa.
Clio on myynnissä. Luopuminen ei ota lujille, sillä tilille kolahtavilla euroilla Nivala rahoittaa uuden projektinsa. A4-mallin farmari-Audi muuttaa lähiaikoina muotoaan radikaalisti.
"Mutta auto ei ole koskaan lopullisesti valmis. Aina löytyy parannettavaa ja kehitettävää", Nivala valottaa tuunaajien perusfilosofiaa.
Autotallihengailua ja päiden pyörittelyä
Harrastuksen sosiaalisen ulottuvuuden merkitystä ei voi vähätellä. Tuunaajat ovat harvoin yksinäisiä susia. Ehostusapua annetaan ja otetaan vastaan.
"Autotallihengailu on tärkeä osa tätä touhua. Sitten pyöritellään yhdessä päitä ja mietitään, mitä tehdään seuraavaksi", Nivala heittää.
Nivalan tuunaajaporukkaan kuuluu kymmenkunta aktiiviharrastajaa, joilla on verkossa myös oma keskustelufoorumi. Tietouttaan Nivala kasvattaa lehtiä lukemalla ja alan tapahtumia kiertämällä.
Yksi merkkipaaluista oli vuosi 2004, jolloin Nivala vei Clion näytille pääkaupunkiin. American Car Show on yksi tuunaajien kansanjuhlista.
"Jäin silloin palkinnotta, mutta ei sillä ole väliä. Into autojen laittamiseen ei lopu koskaan. Itsensä toteuttaminen - se on se juttu."
Karvanopilla ei saa kunnioitusta
Suuren yleisön käsitys tuunaajista on yksipuolinen. Nivala oikoo harhaluulot välittömästi.
"Tuunaaja ei ole sama asia kuin niin sanottua teinicorollaa pyörittävä henkilö, jonka auton omaperäisyys kumpuaa karvanopista ja Wunderbaum-tuoksukuusista", Nivala kuittaa.
Nivala myöntää tuon rajan häilyvyyden.
"Olennainen asia on arvokkuus. Tuunaajan auton lattialla eivät kilise olutpullot."
Mikä on naisten rooli tuunaajayhteisössä?
"Chicksit kuuluvat tärkeänä osana tähän hommaan", Nivala viittaa alan tapahtumien Miss Hot Rod -tyyppisiin kisoihin ja vakavoituu heti perään:
"Naisia on tullut koko ajan enemmän mukaan. Ja nyt puhun nimenomaan tuunaajista."
Ammatikseen Nivala ajaa taksia. Vaikka takana on pitkä työvuoro, jaksaa mies puhua rakkaasta harrastuksestaan.
"Tässäkin tapauksessa työt häiritsevät harrastamista", Nivala velmuilee.