Vuosi on 776 eKr. Matkaa taaksepäin on lähes kolmetuhatta vuotta. Ensimmäisissä tunnetuissa olympialaisissa, Olympian kisoissa, kilpaillaan ainoastaan stadioninjuoksussa. Olympian stadionilla on mittaa 192,3 metriä - sen verran, minkä terve aikuinen voi juosta täyttä vauhtia ilman läkähtymistä.
Rata on kova ja kilpailijat juoksevat alastomina. Kreikkalaiselle ihmiselle ruumiin sopusuhtaisuus on todiste siitä, että hän on jumalien suosiossa.
Olympialaiset järjestetään joka neljäs vuosi. Vähitellen - satojen vuosien aikana - myös lajivalikoima karttuu. On 24 stadionin juoksua, viisiottelua, painia, nyrkkeilyä ja nelivaljakkoajoa.
Kansa viihtyy katsomossa. Stadioneja rakennetaan kymmentuhatpäisiä yleisömääriä varten. Atleetteja arvostetaan yhteiskunnassa: 400-luvulla eKr. stadionjuoksun voittajan ansiot vastaavat työmiehen parin vuoden tienestejä.
Se siitä amatööriyden legendasta.
Vähitellen - useiden satojen vuosien aikana - olympialaiset menettävät merkityksensä. Viimeiset Olympian kisat pidetään vuonna 393 jKr.
Tilastot jäävät henkiin. Vuosina 164-152 eKr. kaikkien aikojen juoksija Leonidas saavutti 12 olympiavoittoa. Kaikkien lajien tilastossa kakkospaikalle selvisi Herodoros.
Kyseinen mies voitti yhdeksän kertaa torvensoiton.
Vuosi on 1896. Matkaa taaksepäin on vain 108 vuotta.
Ensimmäiset nykyaikaisia olympialaisia ei käydä muinaisessa, esiin kaivetussa Olympiassa, vaan lähellä juuria Ateenassa. Tosin jo aikaisemmin, vuosina 1859-1889 Ateenassa järjestettiin neljät olympialaiset, mutta ne eivät saavuttaneet suurta julkisuutta.
Vuonna 1896 Ateenassa on mukana 14 maata, 43 lajia ja 241 urheilijaa. Kuten antiikin aikana, myös ensimmäisissä nykyaikaisissa olympialaisissa vain miehet saavat osallistua kilpailuihin.
Amerikkalainen James B. Connolly voittaa nykyaikaisten olympialaisten ensimmäisen kultamitalin. Connolly hyppää kolmiloikkaa Panatheniaian stadionilla 13,71 metriä.
Vuosi on 2004. Olympialaiset ovat jälleen - vain reilun sadan vuoden tauon jälkeen - Ateenassa.
Vuosisadassa on ehtinyt tapahtua paljon enemmän kuin antiikin aikana yhteensä. Mukana on yli 200 kansakuntaa, 301 lajia ja noin 10 500 urheilijaa. Median edustajia on yli 20 000 ihmistä ja kisaturisteja pilvin pimein.
Naisetkin ovat olympialaisissa tasavertaisessa asemassa rumemman sukupuolen kanssa.
Olympialaiset ovat kasvaneet yhdeksi maailman tunnetuimmaksi brändiksi. Kisat leviävät television välityksellä 220 maahan ja Kansainvälinen olympiakomitea tienaa pelkästään lähetysoikeuksilla yli miljardi euroa.
Jotain on silti ennallaan.
Ateenaa kiertävä näkee siellä sun täällä antiikin ajan rakennusten raunioita. Akropolis-kukkulan laella voi hengähtää ja huomata, kuinka lyhyt aika yhden ihmisen elämä on pisimmilläänkin.
Olympialaisten peruslähtökohta on yhä sama: halu leikkiä, halu kilpailla, halu menestyä. On juoksua, viisiottelua, painia ja nyrkkeilyä. On stadioneiden täydeltä hurraavia ihmisiä.
Olympialaisissa on myös pimeä puolensa, ja kisoja voi parjata sydämen kyllyydestä.
Mutta ei kai se läpeensä mätä ilmiö ole, jos yli 200 kansankunnan edustajat kohtaavat toisensa yhdessä paikassa?
KAI NEVALA
kai.nevala@kaleva.fi