Martta Kärnä norjalaisittain Kærnæ matkaa monta kertaa kesässä lapsuudenkotitaloonsa Ylikiimingin Aittokylään. Matkaa kertyykin aika tavalla, sillä 38-vuotta Norjassa asunut Kärnä matkustaa Ylikiiminkiin nykyisestä kotikaupungistaan Oslosta.
"Tänne kotipaikkaan on aina ihana tulla. Tämä hiljaisuus on ihanaa. Kun nousen autosta kuuluu vain käen kukunta."
Kotitalon paikka on vanha. Vanhin pystyssä oleva rakennus on 1700-luvulta peräisin oleva aittarakennus. Navetta rakennettiin 1800-luvulla.
Kotitaloista ensimmäinen rakennettiin 1936. Toinen asuinrakennus 1960-luvulla. Mökissä eli 11-lapsinen perhe. Martan äiti oli Petsamosta kotoisin Helga ja isä Ilmari Aittokylän poikia.
"Koulut käytyäni lähdin Pohjois-Norjaan kalatehtaalle töihin."
Norja oli luonteva valinta, sillä äidin sukua asui paljon sekä Norjassa että Ruotsissa. Pohjois-Norjassa työskentelin myös hotelli- ja ravintola-alalla.
Tänä päivänä Kärnä työskentelee Oslon parlamenttitalossa Stortingetissä ainoana suomalaisena. Kärnän työ vastaa hovimestarin ja vuorotyönjohtajan tointa.
Kärnä nauttii norjalaisesta työkulttuurista, jossa huumorilla ja hauskanpidolle on aina aikaa. Poliitikot ja monet arvovieraat istahtavat usein huokaisemaan samaan kahvipöytään ja muistavat aina kysyä minulta Suomen kuulumiset.
Nobel-illallisilla Kärnä on tarjoillut norjalaisen pöydän antimia monelle kuuluisuudelle. "Meillä käy päivittäin delegaatioita eri maista. Kahvia on kaadettu niin Jasser Arafatille kuin Bill Clintonillekin.
"Työpaikallani järjestetään paljon erilaisia henkilökunnan tapahtumia taidenäyttelyistä lähtien."
Joka neljäs vuosi järjestetään Suomen eduskunnan, Norjan parlamentin,ja Ruotsin valtiopäivien henkilökunnan väliset hiihtokilpailu. Hiihtokilpailut järjestää kukin maa vuorollaan.
"Norjan parlamenttitalo järjesti eräänä vuonna hiihtokilpailut Huippuvuorilla. Kilpailut saivat ihan oman jännityksensä, kun tasaisin välein hiihtomatkan varrella oli aseistettu vartija, jonka tarkoituksena oli suojella kilpailijoita jääkarhuilta", naurahtaa Kärnä.
Kärnä on viihtynyt Norjassa jo pitkään eikä esimerkiksi suomalainen ruoka ei enää maita, kalapullat, vuohenjuusto ja hapankaali kulkevat sujuvasti Suomeenkin. Norjan kielen Kärnä kertoo oppineensa kunnolla vasta Etelä-Norjaan muutettuaan, pohjoisessa kun selvisi suomella.
Kansalaisuuttaan Kärnä ei kuitenkaan halua vaihtaa. "Olen halunnut pitää sen lähinnä käytännön syistä. Kaikenlainen paperisota on vähäisempää, jos haluan jotakin kotitilalleni tehdä."
Piakkoin 59-vuotta täyttävän Kärnän suunnitelmissa on remontoida pitkään kylmillään seisonutta kotitilaa eläkepäivien kesien iloksi."En usko, että muutan koskaan pysyvästi Suomeen, mutta käyn täällä 3-4 kertaa vuodessa. Talvisin vierailen veljeni luona Oulussa."
Kärnää surettaa kylän asukaskato. "Aittokylässä oli lapsuudessani noin 38 lasta. Tänä päivänä koko kylässä on kaiken kaikkiaan vain seitsemän asukasta."
Mutta Aittokylän tyttö on tyytyväinen nykyiseen elämäänsä Oslossa. "Kun parlamenttitalo aloittaa työnsä, pidetään avajaisjuhlat, joihin myös kuningas osallistuu. "Usein siellä arvovieraiden joukossa seisoessani ajattelen, että jospa isä näkisi minun nyt."