Toppilan satama-alueen kahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aittarakennuksen kohtalo on vielä avoin. Tilanne ratkeaa kahden vuoden sisällä, kun Toppilan alueen asemakaava valmistuu.
Oulun kaupungin omistamat kaksi 1800-luvulta peräisin olevaa aittarakennusta ovat vuokralla lähinnä varastoina. Kolmas aitoista paloi isänpäivän kynnyksellä 2001. Kaksi säilynyttä makasiinia sijaitsevat vanhan SOK:n myllyn läheisyydessä, Toppilansalmen rannan tuntumassa.
Vuonna 1992 valmistuneessa Toppilansaaren-Hietasaaren rakennusinvestoinnissa 1800-luvun puolella rakennettu aittaryhmä arvioidaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi.
Perusteluissa sanotaan,että aitat kuuluvat olennaisesti Toppilan vanhan sataman ympäristöön. Rakennusinvestoinnissa aitat esitetään säilytettäväksi joko paikallaan tai mahdollisesti siirrettäväksi Kauppatorille.
Palanut aitta kaatopaikalle
Oulun kaupungin alueisännöitsijä Arvo Tapio kertoo, että tulipalon vaurioittanut aitta ei ole sortumisvaarassa eikä ohikulkijoiden tien tukkeena. Toppilan satama-alueen halki ei kulje yleistä pyörätietä, eikä kaupungilla ole alueella kunnossapitovelvoitetta.
Tapio lupaa, että kaksi vuotta sitten palaneen aittarakennuksen ympäristö siistitään ja palossa hiiltyneet hirret kuskataan ensi keväänä pois.
"Museovirasto antoi luvan siistiä paikan ja viedä palaneet hirret vaikka kaatopaikalle. Korventuneita hirsiä ei voi kunnostaa eikä käyttää muuhun rakentamiseen", Tapio selvittää.
Vuoden 1992 valmistuneessa rakennusinvestoinnissa hirsirakenteisten aittojen kunto luokiteltiin tyydyttäväksi. Tapio kertoo, että vuokralaiset vastaavat aittojen kunnosta ja ylläpidosta.
"Tarkistamme makasiinien kunnon keväisin, ettei mitään vahinkoja pääse syntymään", Tapio kertoo kaupungin valvonnasta.
Aitat huomioon kaavoituksessa
"Aittojen kohtalo on vielä avoin, koska alueen kaava-asioita ei ole pohdittu. Toppilan teollisuusalueen rannanpuoleinen osa on asemakaavan ulkopuolista alueella", kertoo kaavoitusarkkitehti Timo Lajunen Oulun kaupungilta.
Toppilan puoleinen kaavasuunnittelu alkaa Lajusen kertoman mukaan ensi vuoden alussa, jolloin myös periaatteet alueen tulevasta maankäytöstä lyödään lukkoon. "Uskon, että aikaisintaan ensi vuoden puolella keskustellaan siitä, miten kaupunki suhtautuu ylipäänsä Toppilan vanhaan rakennuskantaan", Lajunen sanoo.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat aittarakennukset pyritään Lajusen mukaan ottamaan huomioon suunnittelussa. "Lähtökohta on se, että Toppilan vanhat rakennukset säilytetään nykyisellä paikallaan myös uudessa tilanteessa. Näin on myös aittojen laita."
Hyväksymisvaiheessa olevan yleiskaavaehdotuksen mukaan Toppilansalmen välinen alue Koskelan- ja Satamatien välillä on kaavoitettu kerrostaloalueeksi. Toppilan puoleinen rantavyöhyke sen sijaan varataan Lajusen mukaan kaupunkilaisten ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. "Tässä yhteydessä myös vanhoja aittoja voitaisiin käyttää hyödyksi", Lajunen arvioi.
Viime kädessä aittojen kohtalo ratkeaa satama-alueen asemakaavaa suunnitellessa, jolloin rakennusten suojelua voidaan esittää.