Pääkirjoitus

Aitoja huolia, vääriä keinoja

Viime aikojen tapahtumat VR:n makasiinien alueella, vastapäätä kansanvaltaa symboloivaa eduskuntataloa, ovat haaste demokratialle. Mielenosoitajilla oli oikeutettuja huolia, mutta osa protestoijista syyllistyi tekoihin, joita ei voi hyväksyä. Tuhopoltto meni yli äyräiden.

Viime aikojen tapahtumat VR:n makasiinien alueella, vastapäätä kansanvaltaa symboloivaa eduskuntataloa, ovat haaste demokratialle. Mielenosoitajilla oli oikeutettuja huolia, mutta osa protestoijista syyllistyi tekoihin, joita ei voi hyväksyä. Tuhopoltto meni yli äyräiden.

Toistaiseksi on epävarmaa, kuinka vahva kytkös VR:n vanhan makasiinin perjantaisella tuhopoltolla on vapun vastaisen yön mellakointiin samalla alueella. Todennäköistä on ainakin se, että kimmoke palon sytyttämiseen lähti vappuyön tapahtumista. Yhteys voi olla vahvempikin.

Mieltään osoittaneilla nuorilla on oikeutettuja huolia. Työttömyys tai työt lyhyissä pätkissä, epämukava osa-aikaisuus ja epävarma määräaikaisuus ahdistaisivat ketä tahansa. Nuorilta sellaiset näkymät saattavat viedä tulevaisuuden uskon kokonaan. Silti tässäkin yhteydessä on sanottava, että järjestystä pitävän poliisin tai pelastustyötä tekevän palokunnan toiminnan sabotoimiseen ja ihmisten vahingoittamiseen ei oikeuta mikään.

Kuohuttava tapahtumasarja sattui alueella, joka on vastapäätä kansanvallan ydintä, eduskuntataloa. Kun yleensä varsin rauhallisessa Suomessa näin piti tapahtua, on ehkä hyvä, että kansaedustajilla on suora näköyhteys estradille. Sankan yleisön joukossa makasiinin paloa taisi seurata ani harva kansanedustaja, jos seurasi yksikään. Varmasti he kuitenkin huomaavat nokiset rauniot.

Eduskunnalla on hallussaan valta tehdä yhteiskunta niin hyväksi, että oikeutettuja aiheita järeille mielenosoituksille ei synny. Siinä eduskunta ei ole onnistunut niin kuin voisi toivoa. Nyt ei voi vedota edes siihen, että tyytymättömiä on aina. Niin onkin, ovatpa asiat kuinka hyvällä tolalla tahansa. Nyt on kuitenkin aitoja aiheita tyytymättömyyteen, sillä nimenomaan julkinen lohko pitää yllä pätkätyökulttuuria Suomessa.

Tekemätöntä työtä yhteiskunnassa riittää. Sitä riittäisi myös elinkeinoelämässä, kun työllistymisen esteet raivattaisiin pois. Työttömyyden ikävimpiin puoliin kuuluu syrjäytyminen ja syrjäytymisen periytyminen.

Kun työtä ei ole näköpiirissä, kansalaispalkan vaatiminen voi tuntua oikeutetulta. On varmasti nöyryyttävää täyttää kaavakkeita kaavakkeiden perään ja kulkea luukulta luukulle elannon saamiseksi. On kuitenkin hyvä miettiä, johtaisiko kansalaispalkka siihen, että yhteiskuntaan muotoutuisi ikään kuin ammattimaisten mielenosoittajien ryhmä. Voi siihen johtaa työttömyyskin.

Heinäkuussa alkavan Suomen EU-puheenjohtajuuden varalle kaavaillut turvatoimet todettiin vapun tapahtumien jälkeen liian heiveröisiksi. Poliisiylijohtaja Markku Salminen oli oikeassa sanoessaan, että varautuminen on arvioitava uudelleen. Varsinkin huippukokousten yhteydessä on ulkomailla koettu kovaotteista mellakointia.

Niissä tapahtumissa on aina ollut mukana myös muualta tullutta, maasta maahan kiertelevää joukkoa.

On jopa vaikea sanoa, vastustavatko kaikki mellakointiin osallistuvat väittämällään tavalla globalisaatiota vai nauttivatko vain väkivaltaisen rettelöinnin tuomasta jännityksestä. Poliisilla on joka tapauksessa nyt tietoa siitä, mitä voi olla tulossa. Myös mellakoita kaavailevien ydinryhmät tiedetään. Niihin kuuluu hyvin koulutettuja nuoria, joille globalisaation vastustaminen on jo enemmän kuin harrastus. Se on elämäntapa. Ikävintä on se, että he eivät kunnioita kansanvaltaisia menettelytapoja eivätkä enemmistön halua elää rauhallisessa ympäristössä.

Poliisi käytti myös kaivinkonetta apuna VR:n makasiinien tuhopolton selvittelyssä.