"Kun lappilaiset ymmärtäisivät, että jälleenrakennusajan asuntokannasta tulisi pitää huolta", sanoo projektipäällikkö Tiina Elo Lapin ympäristökeskuksesta.
Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen projektipäällikkönä hänelle paljastui, että sodan jälkeen rakennettuja tyyppitaloja, niin kutsuttaja alkuperäisiä rintamamiestaloja, on enää vaikea löytää.
Sen sijaan, että taloja olisi kunnostettu hienovaraisesti entistä vaalien, niitä on korjattu jopa virheellisesti ja tuhoten. Lisäsiiven rakentamisen lisäksi niihin on vaihdettu usein tyyliin sopimattomat ikkunat, uusittu laudoitus ja purettu kokonaisuuteen kuulunut navetta.
Jälleenrakennusajan asuntokannalla on Elon mukaan arvo sinänsä, vaikka sitä ei arkisessa ympäristössä osata suuren yleisön keskuudessa arvostaakaan.
Millainen arvo vuosien 1944-1956 aikana rakennetuille julkisille rakennuksille annetaan, on Elon mielestä pitkälti kunnan tahtotilasta kiinni. Tässä mielessä Rovaniemi ei kelpaa esimerkiksi muille.
Jällenrakennusajan asuntokannan häviämisestä väitöskirjaa tekevä Elo muistuttaa Rovaniemen keskustassa tapahtuvasta myllerryksestä. Jälleenrakennusajan asuntoja on revitty ja revitään uuden tieltä. Rovaniemeä paremmin tuon ajan asuntokannan arvo on ymmärretty tehdasalueeseen liittyvällä asuntoalueella Kemin Karihaarassa.
Kiirunan asuntoalue Rovaniemellä olisi ehkä voinut edustaa tyypillistä jälleenrakennuskauden rakentamista, mutta museovirasto oli toista mieltä. Hallitsematonta täydennysrakentamista oli tapahtunut siinä määrin, ettei kohde kelvannutkaan valtakunnalliselle arvokkaiksi todettujen kohteiden listalle.
Sääli antaa tuhoutua
Arvokkaita yksittäisiä kohteita Rovaniemellä ovat Elon mukaan Lyseonpuiston lukio ja funkistalo Kivikadulla sekä laajempana kokonaisuutena 15 rakennusta käsittävä VR:n alue ja siinä erityisesti veturitalli.
Tiina Elo pitää Lapille tyypillisten voimalaitoskylien arvoa valtakunnallisestikin merkittävänä. "Ne edustavat hienosti senaikaista arkkitehtuuria ja niissä on hienoja yksityiskohtia. Ne ovat leimallisia Lapille, ja olisi sääli, jos ne annetaan tuhoutua ", Elo sanoo.
Mittavassa Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa on inventoitu yli 4 700 kohdetta ja reilut 10 400 yksittäistä rakennusta koko Lapin alueella.
Valtaosa kohteista oli sodalta säästyneitä rakennuksia. Inventoijien yllätykseksi niitä oli enemmän kuin ennakko-odotukset olivat.
"Kun joissakin kunnissa vanhaa rakennuskantaa oli paljon, jälleenrakennusajan kohteisiin ei juurikaan ehditty paneutua ", sanoo Elo. Niinpä jälleenrakennusajan kohteita on inventoiduista vain 20 prosenttia.
Vanhoissa taloissa asuvat eivät Elon mielestä läheskään aina tiedosta asuntonsa ja ympäristönsä ainutlaatuisuutta ja arvoa.
"Tämähän on nyt vain tällainen tölli" lausahduksiin ovat kenttätyössä olleet inventoijat saaneet tottua, vaikka kohde olisi hyvinkin poikkeuksellinen. Inventointikäyntien jälkeen arvostus on noussut ja Lapin ympäristökeskukselta on haettu korjausavustuksia sellaisistakin kunnista, joista ei aikaisemmin ole tullut.
Viime vuonna jaettavana oli 158 000 euroa. Se ei ole paljon, mutta Elon mukaan avustuksilla saadaan moneen kohteeseen lisää hengitysaikaa. Kriittisempiä ovat usein katto ja perustus, ja niiden korjaamisella saadaan seuraavaan vaiheeseen tarpeeksi matkaa ja turvataan kohteen säilyminen.