"Ultraäänitutkimuksia pitäisi olla kolme. Esimerkiksi Kempeleessä on kolme, joten on naurettavaa, että Oulussa on vain yksi", sanoo oululainen kahden lapsen äiti Minna Haimi.
Haimi on tammikuussa perustetun Oulun masut -vertaisryhmän aktiivi, hän puhuu muidenkin kokemuksista. Masujen sähköpostilistalla on 60 jäsentä.
Alku- ja keskiraskauden ultrien lisäksi Haimi haluaisi ultraäänitutkimuksen myös loppuraskauteen. Se toisi äidille kaivattua turvallisuutta.
Vastaanottoajat saisivat Haimin mielestä olla pitempiä.
"Minulla on toinen lapsi, mutta silti halusin enemmän aikaa. Ne jotka saavat ensimmäisen, ovat vielä enemmän paniikissa."
Masuissa on törmätty tapauksiin, joissa terveydenhoitaja on sanonut, että ei tiedä.
"Äitiysneuvolassa pitäisi ehdottomasti olla kätilö tai terveydenhoitaja, joka on tosissaan erikoistunut raskauksiin."
Oulussa ollaan
jäljessä
Oulussa äiti pääsee terveydenhoitajan vastaanotolle 7 kertaa raskauden aikana. Synnytyksen jälkeen terveydenhoitaja tekee yhden kotikäynnin.
Lääkärintarkastuksia ensisynnyttäjillä on raskauden aikana kolme ja yksi synnytyksen jälkeen. Uudelleen synnyttäjillä raskaudenaikaisia lääkärintarkastuksia on yksi vähemmän.
"Nämä ovat vähimmäislukuja, tarvittaessa aikoja annetaan useamminkin", sanoo Oulun kaupungin avoterveydenhuollon ylihoitaja Ritva Svenström.
Oulussa yhtä äitiysneuvolan terveydenhoitajaa kohden on 90 äitiä, suositus olisi 80.
"Muihin isoihin kaupunkeihin verrattuna olemme pikkuisen jäljessä. Monessa pienemmässä kunnassa asiat ovat paremmin. Vaikka resursseissa on puutetta, sisällöllisesti emme häviä."
Määrärahoja henkilöstön lisäyksiin ei ole. Svenströmin mukaan Oulussa onkin panostettu sisällön kehittämiseen. Äitiysneuvoloissa työskentelevistä terveydenhoitajista osa on saanut myös kätilökoulutuksen.