Palkallinen äitiysvapaa pidennetään koko EU:n alueella 20 viikkoon, mikäli EU-parlamentin tahto toteutuu.
Samalla myös isille taataan palkallinen kahden viikon isyysvapaa. Periaatteessa muutos ei heikennä kansallisia käytäntöjä niissä maissa, joissa jo on minimiä runsaammat perhevapaat käytössä. Eri asia on, miten se vaikuttaa käytännössä asenteisiin ja toimintatapoihin.
Suomessa EU-parlamentin ajamaan muutokseen suhtaudutaan varauksellisesti, sillä sen pelätään heikentävän naisten asemaa työmarkkinoilla. Myös naisvaltaisten alojen kilpailukyky heikkenee, jos ne joutuvat kantamaan lisäkustannukset yksin.
Parlamentti ei ota kantaa siihen, miten kustannukset kansallisella tasolla hoidetaan.
Ennakoitavissa on, että vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten nousu merkitsee sitä, että isät käyttävät aiempaa vähemmän perhevapaita.
Pitkät perhevapaat Suomessa ovat jo nyt vaikuttaneet siihen, että naisilla on vaikeuksia palata takaisin työelämään kotona tehtyjen pitkien työvuosien jälkeen.
Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset ovat ongelmallisia maissa, joissa on jyrkästi naisten ja miesten aloihin jakautuneet työmarkkinat kuten Suomessa.
Kahtiajakautuneilla työmarkkinoilla äitiysvapaan jatkaminen merkitsee sitä, että vanhemmuuden kustannukset kasvavat naisvaltaisilla aloilla.
Suomessa on tehty töitä sen eteen, että perhevapaita käyttäisivät myös isät. Miesvaltaisten alojen asenteissa onkin vielä rutkasti parantamisen varaa.
Vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten jakoa on vuosikausia toistuvasti, mutta tuloksetta yritetty korjata tasaisemmaksi nais- ja miesvaltaisten alojen kesken. EU-parlamentin esityksestä koituvat lisäkustannukset eivät helpota tilannetta.