Äitienpäivänä ensi sunnuntaina Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjestää yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa valtakunnallisen äitienpäiväjuhlan Säätytalossa Helsingissä.
Tasavallan Presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi kunnioittavat läsnäolollaan tilaisuutta, jossa 37 äidille luovutetaan Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein tunnustuksena merkittävästä työstä kasvattajina.
Sairaala-apulainen, Oili Helga Maria Aikio, o.s. Ollila, Sodankylä
Oili Helga Maria Aikio syntyi 31.5.1932 kaksitoistalapsisen Ollilan perheen kolmanneksi lapseksi Riipin kylässä, Sodankylässä. Vuonna 1944 sota ajoi perheen evakkoon Himankaan. Vastuu perheen hoidosta siirtyi tuolloin vasta 12-vuotiaan Oilin tehtäväksi ja jatkui heidän palattuaan kotikyläänsä vuonna 1945. Vaikeat ajat kasvattivat Oilista tarmokkaan ja huolehtivaisen ihmisen. Hän työskenteli nuoruudessaan piikana maalaistalossa sekä kansakoulun keittiössä.
Oili solmi avioliiton 19-vuotiaana naapurissa asuneen autoilija Matti Aikion kanssa. He saivat viisi poikaa ja yhden tyttären. Oililla oli pääasiallinen vastuu lapsista Matin ollessa viikot poissa työnsä takia. Matin sairastuttua vuonna 1967 tilanne muuttui ja tuli Oilin vuoro lähteä töihin. Työmatka oli aluksi 30 km. Vuonna 1973 tilanne helpottui perheen muutettua uuteen taloon kirkonkylälle. Oili ahkeroi töissä keskeytyksettä 21 vuotta, aina vuoteen 1988, jolloin hän joutui jäämään sairaseläkkeelle.
Lapsiaan kohtaan Oili oli melko tiukka, mutta rakastava. Hänen tapansa ja esimerkkinsä ovat siirtyneet omien lapsien kautta myös lasten- ja lastenlastenlapsille. Läheiset kokevat hänet edelleen turvallisena, luotettavana ja lämpimänä ihmisenä, joka jakaa pyyteettömästi sekä surut että ilot.
Työssäkäynnin ja kodin hoitamisen lisäksi Oililla on jäänyt aikaa myös harrastuksille ja järjestötoiminnalle. Tästä esimerkkinä mainittakoon mm. aktiivinen toiminta Sodankylän palokuntanaisissa ja Hengitysliitossa.
Kotiäiti Maire Kyllikki Broström, o.s. Honkala, Oulu
Maire Broström syntyi 9.3.1930 Oulussa kolmilapsiseen perheeseen. Kansakoulun jälkeen hän avusti äitiään työmaaruokalassa. Maire avioitui vuonna 1947 autoalalla työskennelleen Johan Alvar (Jukka) Broströmin kanssa, ollessaan tuolloin 17-vuotias. He saivat yhdessä viisi lasta. Heistä kolme oli tyttöjä ja kaksi poikaa, joista toinen syntyi vaikeasti vammaisena. Tästä huolimatta kaikkia lapsia on aina kohdeltu tasavertaisina. Vammainen lapsi on ollut koko elämänsä kotihoidossa ja hänelle on tarjottu virikkeellinen ja kannustava elinympäristö. Maire on toiminut aina kotiäitinä. Lasten ollessa pieniä hän myös keräsi lisätienestiä torikauppiaana.
Lapsille on aina korostettu työteon ja toisistaan vastuun kantamisen merkitystä. Maire ja Jukka ovat osoittaneet toisiaan kohtaan rakkautta ja arvostusta koko avioliiton ajan. Tämä arvomaailma on välittynyt myös jälkipolville.
Vapaa-aikana Maire on harrastanut aktiivisesti liikuntaa ja mm. hiihto on ollut lähellä hänen sydäntään. Lisäksi hän on tehnyt vapaaehtoistyötä Lehtorannan toimintakeskuksessa.
Myymälänhoitaja Anna Maria Hammar, o.s. Ahvo, Helsinki
Anna Maria Hammar syntyi 4.12.1930 Rääkkylässä, Pohjois-Karjalassa. Isän jäätyä leskeksi 14-vuotias Anna Maria ja hänen vanhempi sisarensa joutuivat ottamaan vastuun seitsenlapsisen pienviljelijäperheen huoltamisesta. Anna Maria on suorittanut kansakoulun ohella Suomen liikemiesyhdistyksen liikeapulaiskoulun, konekirjoituskoulun sekä myynti- ja mainoskoulun. Työkokemusta hänelle ehti karttua niin lastenhoitajan kuin myyjänkin ammateista.
Anna Maria solmi avioliiton vuonna 1954 toimitusjohtaja Tauno Paavo Uolevi Hammarin kanssa. He saivat neljä tytärtä, joista ensimmäinen syntyi CP-vammaisena. Kaikki lapset kouluttautuivat pitkälle ja ovat menestyneet hyvin elämässään.
Koko lasten kouluajan Anna Maria toimi kotiäitinä hoitaen samalla myös iäkästä isän äitiä. Lapset muistavat hänet lempeänä ja oikeudenmukaisena kasvattajana, joka opetti toimeliaisuuteen ja säästäväisyyteen. Hänen kanssaan on ollut helppoa jakaa niin ilot kuin surutkin. Anna Marian välittämä positiivinen elämänkatsomus ja lähimmäisenrakkaus sekä poikkeuksellinen epäitsekkyys ovat auttaneet perhettä jaksamaan vaikeiden aikojen kohdatessa.
Perheen ohella Anna Maria on toiminut aktiivisesti Martoissa, Lions-liitossa, Lauttasaaren diakoniatoimikunnassa ja Kirkkonummen Kylmälän rantatoimikunnassa.
Äiti Aune Sinikka Heiskanen, o.s. Leinonen, Tuusula
Aune Heiskanen syntyi 30.3.1946 Pohjois-Karjalan Kelvässä. Perheessä oli kymmenen lasta, joista kolme menehtyi vauvaiässä. Aune muutti pysyvästi Helsinkiin tavattuaan tulevan puolisonsa komisario Teemu Asko Heiskasen, joka on myös lähtöisin Pohjois-Karjalasta. He avioituivat vuonna 1966. Aune on käynyt kansakoulun. Ennen perheen perustamista hän työskenteli Arabian tehtailla sekä Liikennelaitoksen palveluksessa.
Perheeseen syntyi neljä lasta, puolet tyttöjä ja puolet poikia. Lapsia on aina kannustettu harrastuksiin ja aktiivisuuteen. Aunen lähimmäisenrakkaus ei ole kohdistunut vain omiin lapsiin, vaan kaverit ja muidenkin lapset ovat saaneet osansa huolenpidosta ja vieraanvaraisuudesta. Lapsilleen Aune on ollut turvallinen tukipilari, joka jaksaa kuunnella ja kannustaa. Lasten kasvaessa hän toimi siivoojana ja jakoi postia viimeisinä työvuosinaan.
Aune on aina ollut aktiivinen kulttuurin harrastaja ja "tartuttanut" kipinän myös muihin perheenjäseniinsä. Hän on toiminut lähes 20 vuoden ajan Jokelan Karjalaiset ry:ssä. Lisäksi hän on tukenut vähävaraisia lapsiperheitä lähes 40 vuotta aluksi Suomessa ja myöhemmin mm. Mosambikissa, Venäjällä, Virossa sekä muualla Euroopassa.
Kotirouva Leila Annikki Huotari, o.s. Lehtonen, Pori
Leila Huotari syntyi 22.7.1930 Rymättylässä. Hän toimi jo nuoresta pitäen piikana naapuritaloissa. Myöhemmin hän siirtyi ompeluoppilaaksi ja kiersi naapurikyliä ompelijana. Leila on käynyt kansakoulun.
Leila avioitui sähköinsinööri Ismo Elis Huotarin kanssa Pyhämaalla vuonna 1966. He saivat pojan ja tyttären, joka syntyi kehitysvammaisena. Isä kävi töissä toisessa kaupungissa ja näin ollen pääasiallinen vastuu lapsista jäi Leilan harteille. Hän lopetti työnteon ja keskittyi perheen hoitamiseen. Leila jaksoi uskoa perheen yhteen palaamiseen, eikä avioero pitkiä aikoja poissa olevasta miehestä tuntunut oikealta ratkaisulta. Vaikeista ajoista huolimatta hän on jaksanut pysyä reippaana ja iloisena ihmisenä sekä osoittanut poikkeuksellista sitoutumista kehitysvammaisen tyttärensä hyvinvoinnin edistämiseen.
Leila harrastaa käsitöitä ja lenkkeilyä. Käsistään taitavana ihmisenä hän on ommellut perheen vaatteet ja tekee edelleen tyttärelleen vaatteita. Hän on aktiivisesti mukana vammaistoiminnassa.
Luokanopettaja Raija Helena Huttunen, o.s. Mustonen, Karttula Raija Huttunen syntyi 6.6.1948 Karttulassa kuusilapsisen perheen vanhimmaksi tyttäreksi. Keskikoulun käytyään hän opiskeli kansakoulun opettajaksi ja on täydentänyt ammattitaitoaan useilla kursseilla ja täydennyskoulutuksella. Ennen perheen perustamista hän työskenteli kansakoulun opettajana sekä luokanopettajana. Raija solmi avioliiton rakennusmestari ja yrittäjä Markku Huttusen kanssa vuonna 1973. He saivat yhdessä 11 lasta, joista kahdella todettiin Downin syndrooma. Raija toimi kotiäitinä noin kymmenen vuotta lasten ollessa pieniä. Perheen isän työ ja yhteiskunnallinen toiminta on vienyt paljon aikaa ja näin ollen Raijan panos lasten kasvattamisessa on ollut korvaamattoman arvokas. Vammaisten lasten hoitaminen on tuonut omat haasteensa, mutta erilaisuus on osattu kääntää perheessä rikkaudeksi.
Raija on luonut lapsilleen turvallisen ja onnellisen kodin sekä korostanut kasvatuksessaan sosiaalisen vastuuntunnon merkitystä. Hän on luopunut monista harrastuksistaan asettaessaan lasten edun omansa edelle. Työnsä ohella Raija on Raija on luonut lapsilleen turvallisen ja onnellisen kodin sekä korostanut kasvatuksessaan sosiaalisen vastuuntunnon merkitystä. Hän on luopunut monista harrastuksistaan asettaessaan lasten edun omansa edelle. Työnsä ohella Raija on osallistunut Tervon yhtenäiskoulun vanhempainneuvoston sekä Kehitysvammaisten tukiyhdistyksen toimintaan ja ollut mukana OAJ:n Karttulan paikallisyhdistyksessä. Lisäksi hän toimii pyhäkoulun opettajana.
Emäntä Eeva Hämäläinen, o.s. Kiljunen, Mikkeli
Eeva Hämäläinen syntyi 22.4.1933 Otasalon saaressa, Ollilan kylässä Puumalassa. Hänen isänsä kaatui talvisodassa Eevan ollessa alle 7-vuotias. Kotitila jäi suurelta osin suvun naisten ja lasten hoitoon. Jo pienestä pitäen Eeva huolehti yhdessä tätiensä kanssa tilan hevosista ja muista eläimistä. Eeva on käynyt kansakoulun ja kansanopiston. Hän avioitui vuonna 1953 maanviljelijä, seppä Heikki Alvar Hämäläisen kanssa ja pariskunta muutti Heikin kotitilalle Kyllölän saareen. He saivat neljä lasta. Perheen muutettua Mikkelin maalaiskuntaan perheeseen syntyi vielä viides lapsi. Eevalla ja Heikillä oli useita kesälapsia, joista yksi poika jäi pysyväksi sijaiskotilapseksi Hämäläisen perheeseen.
Eeva on korostanut kasvatuksessaan kristillisiä arvoja, suvaitsevaisuutta ja toisesta välittämisen merkitystä. Hän on tukenut jokaisen lapsen persoonallisten vahvuuksien kehittymistä. Eeva on edistänyt esimerkillisesti omalla toiminnallaan niin omien kuin muidenkin lasten hyvinvointia ja levittänyt ympärilleen elämäniloa. Eeva on toiminut seurakunnan luottamustehtävissä sekä vapaaehtoistoiminnassa.
Hän on pitänyt pyhäkoulua kotikylässään Rahulassa ja toimii edelleen lähetyspiirin vetäjänä. Käsityöt ja luonto ovat aina olleet lähellä hänen sydäntään.
Työsuunnittelija Eila Tellervo Jakovuori, Lempäälä
Eila Jakovuori syntyi 2.11.1933 Vesilahdella 11-lapsisen pienviljelijäperheen kolmanneksi lapseksi. Eila kävi kansakoulun ja toimi ompelijana Tampereen Pellavatehtaalla vuosina 1950--1952. Perheen äiti kuoli Eilan ollessa 18-vuotias ja hänen oli kannettava vastuu nuoremmista sisaruksistaan. Eila kasvatti ja vaatetti kaikki sisaruksensa, vastasi perheen ruokahuollosta ja hoiti maatilan asioita. Hän opetti sisaruksiaan työntekoon ja painotti toisten kunnioittamisen ja oikeudenmukaisuuden merkitystä. Vaikeasta tilanteesta huolimatta perheessä vallitsi yhteenkuuluvaisuuden tunne. Kasvattajana Eila osasi ottaa huomioon myös jokaisen yksilölliset ominaisuudet.
Eilan elämäntilanne vei häneltä mahdollisuuden toteuttaa omia nuoruuden haaveitaan ja eikä hänelle tullut tilaisuutta oman perheen perustamiseen. Hän teki vuosien ajan pyyteettömästi työtä sisarustensa hyvinvoinnin edistämiseksi.
Kaikkien kuuden nuoremman sisaruksen tultua täysi-ikäisiksi Eila siirtyi takaisin ansiotyöhön ja perusti oman ompelimon. Hän jatkoi ompelualalla aina vuoteen 1974 asti. Perheen hoidon ohella Eila on osallistunut nuorisoseuran toimintaan ja vaikuttanut aktiivisesti Vesilahden kulttuurielämään.
Emäntä Eila Marjatta Kangas, o.s. Sauvola, Hailuoto
Eila Kangas syntyi 24.3.1937 Hailuodossa 12-lapsiseen perheeseen. Hän kävi karjakkokoulun ja toimi karjakkona kotikunnassaan. Eila avioitui vuonna 1960 maanviljelijä Olli Kankaan kanssa. Pariskunnalle syntyi 5 lasta. Perheessä asuivat myös puolison isoäiti ja hänen äitinsä elämänsä loppuun saakka. Eila jaksoi olla tarmokas ja positiivinen vaikka suuren perheen hoitaminen oli raskasta. Lapsia kannustettiin kouluttautumaan ja vanhemmat tekivät kovasti töitä heidän tulevaisuutensa hyväksi.
Eila on asettanut kasvatustyön ja lähimmäisensä etusijalle elämässään. Hän on ystävällinen ja huolehtivainen ihminen joka hoitaa edelleen lapsenlapsiaan.
Vanhemmat ovat olleet aktiivisesti mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa. Eila on osallistunut seurakunnan ja kunnan toimintaan, ollut noin 20 vuotta Maa- ja kotitalousnaisten sihteerinä ja lähimmäispalvelun jäsenenä sekä harrastanut liikuntaa, kuorolaulua, kielten opiskelua ja käsitöitä ahkerasti.
Emäntä Mirja-Liisa Kangas, o.s. Ahola, Multia
Mirja-Liisa Kangas syntyi 17.4.1931 Multialaiseen maanviljelijäperheeseen. Hän osallistui jo nuoresta pitäen maatilan töihin ja auttoi naapurin vanhuksia kotitöissä. Mirja-Liisa on käynyt kansakoulun ja kansanopiston. Ennen perheen perustamista hän toimi Multian koululla opettajan sijaisena ja auttoi kotitilan hoidossa. Mirja-Liisa avioitui vuonna 1955 kansakoulunopettaja Olavi Oskari Kankaan kanssa. Heille syntyi seitsemän lasta. Perhe muutti takaisin Mirja-Liisan kotitilalle ja aviomiehen käydessä ansiotyössä hän hoiti tilaa sekä perheessä asuvaa iäkästä äitiään lähes yksin. Lapsia opetettiin ahkeruuteen ja toisten kunnioittamiseen. Mirja-Liisa oli lapsiaan kohtaan lempeä ja suhtautui rauhallisesti asioihin.
Kaikki perheen lapset ovat menestyneet koulussa ja heitä yhdistää musikaalisuus. Nuorena he osallistuivat musiikkiharrastuksen puitteissa läänin- ja valtakunnan tason kilpailuihin ja esiintyivät paljon. Myöhemmin moni heistä on valinnut itselleen musiikkiin liittyvän ammatin.
Mirja-Liisa on osallistunut kunnallisiin ja seurakunnan luottamustehtäviin sekä ollut aktiivisesti mukana 4H-kerhossa ja kirkkokuorossa.
Sairaanhoitaja/eläkkeellä Tuula Tellervo Karhu, o.s. Lapatto, Lemi
Tuula Karhu syntyi 15.11.1942 Savitaipaleella. 11-lapsinen perhe eli vaatimattomissa olosuhteissa. Tuula kävi keskikoulun, talouskoulun ja sairaanhoitajakoulun (erikoistuen myöhemmin sisätauteihin ja kirurgiaan), osallistui useisiin täydennyskoulutuksiin ja opetteli viittomakielen. Hän toimi Etelä-Saimaan keskussairaalassa lasten osastolla ja poliklinikalla. Tuula avioitui maanviljelijä Soini Karhun kanssa vuonna 1966. Pariskunnalle syntyi kaksi tytärtä ja kaksi poikaa. Kodin pieniin tiloihin mahtuivat asumaan myös isovanhemmat. Tuula kasvatti lapsiaan työssäkäynnin ohella ja tämän johdosta heidät opetettiin pienestä pitäen osallistumaan kotitöihin. Hän on korostanut kasvatuksessaan rehellisyyttä ja toisten arvostamista. Tuula on jaksanut aina kannustaa ja tukea lapsiaan. Kodissa on vallinnut voimakas perheyhteys. Hän on tukenut paljon myös sukulaisiaan ja naapureitaan.
Tuula on ollut mukana myös yhteiskunnallisessa toiminnassa. Hän on toiminut Martoissa, lähetyspiirissä, Sydänyhdistyksessä, Osuuspankin hallintoneuvostossa ja lukuisissa kunnallisissa luottamustehtävissä. Vuodesta 2002 hän on hoitanut sairastunutta aviomiestään kotona.
Taloudenhoitaja, Jenni Elisa Karjalainen, o.s. Hämeenniemi, Posio
Jenni Karjalainen syntyi maanviljelijäperheeseen Posiolla 19.7.1931. Perheen isä menehtyi sodassa Jennin ollessa nuori. Hän kävi kansakoulun ja toimi maanviljelyksen parissa ennen lasten syntymää. Vuonna 1950 tuolloin 19-vuotias Jenni avioitui ensimmäisen miehensä, puuseppä Väinö Antti Luokkasen kanssa mutta jäi leskeksi vuonna 1957 odottaessaan pariskunnan kuudetta lasta. Perhe asui Jumiskon kylässä vaatimattomissa olosuhteissa n. 40 km päässä Posiolta. Metsätöitä tekevä mies sairasti paljon ja lasten hoito jäi lähes tyystin Jennin vastuulle. Perheen isän kuoltua he muuttivat lähemmäs Posiota. Toimeentulon lähteenä oli lehmien hoito ja lapset opetettiin osallistumaan kotitöihin jo pienestä pitäen. Olosuhteet olivat vaatimattomat ja edellyttivät koko perheeltä reippautta ja omatoimisuutta. Toisen avioliittonsa hän solmi metsuri Kalle Jalmari Karjalaisen kanssa vuonna 1971.
Jenni kasvatti 10 lastaan hyvätapaisiksi, ahkeriksi ja sinnikkäiksi. Kotiseudulla oli koulutusmahdollisuuksia rajoitetusti ja lasten oli muutettava työn perässä toisille paikkakunnille. Jenni jäi leskeksi vuonna 1999 ja hänen poikansa hoitaa nykyään kotitilaa. Myöhemmin hän on hoitanut paljon myös lastenlapsiaan, omien lastensa kasvatusperiaatteita kunnioittaen.
Jenni on vetänyt vuosien ajan pyhäkoulua ja ollut mukana diakoniatyössä. Harrastuksiin ovat kuuluneet myös kuorolaulu, tanssi ja uinti.
Taksiautoilija Maila Siiri Vappu Lappalainen, o.s. Pyykkönen, Kajaani
Maila Pyykkönen syntyi 1.11.1938 Ristijärvellä, pienviljelijäperheen 12-lapsisen sisarusparven toiseksi nuorimmaiseksi. Maila kävi kansakoulun. Perheellä oli taloudellisesti tiukkaa ja Maila siirtyi töihin hyvin nuorena. Hän oli töissä huoltoasemalla ja keittiöapulaisena Kainuun rajavartiostossa. Avioliiton Maila solmi vuonna 1961 Kaarle Juhani Lappalaisen kanssa. Pariskunnalle syntyi neljä lasta.
Elämä oli taloudellisesti tiukkaa. Maila joutui ottamaan vastuun perheestä myös muuten kuin rahallisesti. Vanhempien erottua Maila aloitti taksiyrittäjänä äärimmäisen vaikeassa taloudellisessa ja henkisessä tilanteessa. Maila kantoi valtavaa taakkaa kasvattaessaan yksin lapsiaan ja toimi sinnikkäästi perheensä hyväksi oman jaksamisensa rajamailla. Lasten yhteydenpito isäänsä oli erittäin vaikeaa. Maila jaksoi kannustaa lapsiaan opiskelemaan ja harrastamaan sekä ottamaan vastuuta omasta menestymisestään. Tässä työssä hän on onnistunut erittäin hyvin.
Maila on ollut mukana sotilaskotiyhdistyksen toiminnassa vuodesta 1989 alkaen. Tätä aikaisemmin hänellä ei ollut työ- ja perhetilanteen vuoksi mahdollisuuksia omiin harrastuksiin. Eläkkeelle siirryttyään Maila on liittynyt kuoroon, ryhtynyt harrastamaan käsitöitä, kulttuuria ja liikuntaa.
Elintarviketyöläinen Terttu Annikki Lemmetyinen, o.s. Lahti, Raisio
Terttu Lemmetyinen syntyi 14.10.1930 Suojärvellä. Hänen äitinsä menehtyi sairauteen tyttären ollessa vasta varhaisessa teini-iässä. Tämän johdosta Tertun oli siirryttävä työelämään. Hän kävi kansakoulun, mutta muita mahdollisuuksia kouluttautumiseen ei juuri ollut. Terttu teki työtä kotitilallaan ja toimi 16-vuotiaana hetken aikaa Helsingissä lastenhoitajana. Hän avioitui 18-vuotiaana sementtimies Pentti Ilmari Lemmetyisen kanssa. Pariskunnalle syntyi kolme lasta. Vanhin heistä kuoli traagisesti hukkumalla yhdeksän vuoden iässä. Tapaus järkytti syvästi koko perhettä. Perheen taloudellinen tilanne oli tiukka ja vanhemmat tekivät ahkerasti työtä elannon tienaamiseksi.
Lapset ovat pärjänneet erittäin hyvin elämässään. Terttu kasvatti heistä tarmokkaita ja omiin valintoihinsa luottavia ihmisiä. Hän painotti oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta sekä kannusti harrastuksiin ja itsensä kehittämiseen. Hänen puoleensa on aina voinut kääntyä huolien ja murheiden kohdatessa.
Terttu on ollut pitkään mukana Sotainvalidien toiminnassa ja Raision seurakunnan vapaaehtoistyössä. Tämän lisäksi liikunta ja lukeminen ovat lähellä hänen sydäntään.
Emäntä Helga Alisa Liimatainen, o.s. Koivistoinen, Tervo
Helga Liimatainen syntyi 15.8.1928 Rautalammilla. Hänen äitinsä jäi leskeksi viiden lapsen kanssa. Äidin avioiduttua uudelleen perheeseen syntyi vielä 6 lasta, joiden joukossa oli myös Helga. Hän on käynyt kansakoulun, kotiteollisuuskoulun, sairaala-apulaisen työllisyyskurssin ja 4H-kerhoneuvojan koulutuksen. Ennen avioitumistaan Helga hoiti iäkästä äitiään sekä teki navetta- ja talotöitä. Lisäksi hän toimi aputyttönä ja 4H-kerhoneuvojana. Hän solmi ensimmäisen avioliittonsa vuonna 1950 työnjohtaja ja mittamies Kaarlo Laitisen kanssa. Pariskunnalle syntyi neljä lasta. Kodin hoito ja lasten kasvattaminen olivat yksin Helgan vastuulla. Aviomies oli väkivaltainen ja alkoholisoitunut. Tämä aiheutti niin taloudellista kuin henkistäkin huolta koko perheelle. Pariskunta erosi vuonna 1974 ja Helga jatkoi elämäänsä lasten kanssa.
Erittäin vaikeasta tilanteesta huolimatta hän onnistui luomaan kotiin kohtuullisen turvallisen ilmapiirin ja kannusti lapsiaan uskomaan valoisaan tulevaisuuteen. Hän jaksoi olla positiivinen, korostaen aina työnteon ja auttavaisuuden merkitystä. Helga avioitui uudelleen maanviljelijä Raimo Liimataisen kanssa vuonna 1989. Helga on ollut mukana kunnan ja seurakunnan luottamustoimissa sekä ammattiyhdistyksessä. Lisäksi hän on hoitanut vanhuksia ja lapsia. Harrastuksiin ovat kuuluneet myös käsityöt, luonto, kirjallisuus ja kansalaisopiston toiminta.
Emäntä Raili Maila Lind, o.s. Saalasti, Savitaipale
Raili Lind syntyi 19.4.1936 Savitaipaleella vaatimattomissa olosuhteissa elävään kuusilapsiseen perheeseen. Raili kävi kristillisen kansanopiston ja talouskoulun. Hän työskenteli retkeilymajassa, saluunassa, piikana ja kahteen otteeseen kotitilallaan. Raili avioitui vuonna 1969 maanviljelijä Osmo Lindin kanssa. Pariskunnalle syntyi kaksi lasta. Perheen kotitalo paloi maan tasalle vuonna 1972 ja tämä oli erityisen raskasta aikaa toista lastaan odottavalle Railille.
Raili kasvatti lapsiaan oikeudenmukaisuuteen ja raittiuteen. Hän vastasi myös kodin, appivanhempiensa ja talon eläinten hoidosta. Raili kannusti lapsiaan harrastusten pariin ja painotti koulunkäynnin merkitystä. Hän onnistui luomaan turvallisen kotiympäristön ja on aina auttanut lapsiaan vaikeiden aikojen ylitse. Raili toimi lomakotiäitinä yhdentoista vuoden ajan Pelastakaa lapset ry:n kautta. Saman perheen kuusi lasta viettivät kesiään Railin hoidossa.
Raili on toiminut Savitaipaleen Martta-kerhossa sekä Maa- ja kotitalousnaisissa ja harrastanut käsitöiden ohella myös posliininmaalausta.
Rouva Aino Irja Lindholm, o.s. Karjalainen, Turku
Aino Lindholm syntyi 25.3.1926 Tyrnävällä. Lapsuusaika oli köyhää. Perhe joutui luopumaan kotitalostaan isän lähdettyä Neuvostoliittoon, josta hän ei enää palannut. Tämän johdosta Aino muutti äitinsä ja sisarustensa kanssa usein.
Aino kävi kansakoulun ja karjakkokoulun. Koulun jälkeen hän toimi karjakkona sekä työskenteli tehtailla ja panimossa. Hän avioitui vuonna 1949 niittaaja, sekatyömies ja metallimies Kauko Severi Lindholmin kanssa. He saivat kuusi lasta, joista kaksi on kehitysvammaisia. Perheellä oli niukasti rahaa ja vanhempien avioliitto ei ollut helppo isän ongelmien takia. Aino hoiti yksin perhettä ja ahkeroi pyyteettömästi tarjotakseen lapsilleen hyvän ja turvallisen kodin. Hän korosti kasvatuksessaan ihmisten tasavertaisuuden merkitystä. Aino jäi leskeksi vuonna 1980 ja on siitä lähtien vastannut yksin siivoojan palkalla perheensä elättämisestä.
Myöhemmin hän on huolehtinut myös lastenlapsistaan ja ollut ystävä ja kasvattaja paikkakunnan muillekin lapsille. Tyttärensä omaishoitajana toimimisen ohella hän on osallistunut myös vammaisyhdistyksen ja omaishoitajien toimintaan. Aino matkustelee ja liikkuu aktiivisesti.
Eläkeläinen Rauni Annikki Lintunen, o.s. Astala, Urjala
Rauni Lintunen syntyi 11.5.1926 Urjalassa. Hän toimi nuoruudessaan raskaissa maataloustöissä ja hoiti kotona olevia eläimiä. Sota-aikana perheessä asui sotavankeja sekä evakkoja Karjalasta ja Inkeristä, joiden ruokahuollosta vastaaminen teetti runsaasti töitä. Rauni on käynyt peruskoulun ja kotitalouskoulun sekä toimi pikkulottana sota-aikana.
Rauni avioitui Erkki Antero Lintusen kanssa vuonna 1949. He saivat 8 lasta. Pariskunnalla oli yritys, jonka toiminnasta Rauni vastasi lasten hoidon ohella, miehen käydessä maakunnassa myyntimatkoilla. Rauni painotti kasvatuksessaan rehellisyyttä, toisten kunnioittamista ja auttamista. Hän loi lapsilleen turvallisen kodin ja jaksoi aina kuunnella sekä huolehtia heistä.
Lapsilla oli niukoista taloudellisista resursseista huolimatta aina hyvät vaatteet ja ravitsevaa ruokaa. Vanhemmat erosivat vuonna 1970 ja tämä veti yksinhuoltajana toimivan Raunin kukkaron nyörejä entistä tiukemmalle. Hän työskenteli palvelualalla työikänsä loppuun asti. Tyttären mielenterveyden järkyttyä Rauni on vastannut hänen jokapäiväisestä hoidostaan ja kasvattanut ohessa myös tyttärentytärtään, joka on menestynyt erinomaisesti niin koulussa kuin harrastuksissaan. Hän on toiminut jo vuosien ajan sijaisperheenä Urjalan kunnassa. Vapaa-aikana marjastus, sienestys, liikunta ja käsityöt ovat hänen sydäntään lähellä.
Personlig assistent Iris Elvira Lithén, född Glasberg, Korsholm
Iris Lithén är född den 7.8.1944 i Kalvholm, Korsholm. Födelsehemmet var en fattig storfamilj. Efter folkskolan studerade hon 1 år I mellanskola. Hon började arbeta tidigt i jordbruket och hjälpte också till på en plantskola. Lite senare började hon arbeta i sin farbrors bybutik. Iris övertog affären som 17 årig.
Iris gifte sig 1965 med överarbetsledare Harald Gösta Erland Lithén. De fick två döttrar. Båda föddes med svår progressiv muskelsjukdom (SMA). De kunde inte gå och behövde mycket hjälp. Iris tog flickorna till dagis, läkare och fysioterapi först med bussen och senare med egen bil. Hon arbetade också som skolgångsbiträde samtidigt med att hon skötte affären. Fadern arbetade utanför hemmet.
Nuförtiden bor båda döttrarna i Smedsby. Båda är yrkesverksamma och aktiva i flera organisationer. Iris och Gösta flyttade också till Smedsby, och Iris arbetar som personlig assistent för döttrarna och jobbar på sitt café.
Hon har tillförsäkrat att döttrarna hade samma möjlighet som alla andra barn. Barnen hade en stor kamratkrets och de samlade ofta hos Iris. Iris har alltid tänkt på döttrarnas bästa. Hon bildade en trygg uppväxtmiljö och har bjudit många utvecklingsmöjligheter. Iris och Gösta lärde barnen att bli självständiga och det har lyckats utomordentligt.
Iris fick förtjänsttecken från Svenska Folkpartiet. Med hennes osjälviska hjälp var det möjligt för hennes dotter att engagera sig inom politiken. Iris är också medlem i byns syförening.
Osastoapulainen/eläkeläinen Elvi Annikki Lähteenmäki, o.s. Lahtinen, Kuhmalahti
Elvi Lähteenmäki syntyi 27.6.1933 Längelmäellä. Pienviljelijäperheessä oli kahdeksan lasta ja kotona asui myös isoisä. Elvi kävi kansakoulun ja kansanopiston. Hän työskenteli kotitilallaan sekä karjanhoitajana Längelmäellä ja Vehkajärvellä. Elvi avioitui autoilija Jaakko Klaus Kaukomielen kanssa vuonna 1954.
Pariskunnalle syntyi seitsemän lasta, joista yksi kehitysvammaisena. Hän jäi kolmannen lapsen synnyttyä kotiäidiksi, mutta palasi myöhemmin työelämään. Perhe asui vaatimattomassa yhden huoneen asunnossa aina vuoteen 1964 asti. Olosuhteet edellyttivät säästäväisyyttä ja ruokaa kasvatettiin myös kotona. Perheen isä oli viikot muualla työssä, joten Elvi vastasi kodista ja lasten kasvatuksesta. Hän on hoitanut kehitysvammaista poikaansa aina kotona. Suurperheen äidin tehtävien lisäksi hän on osallistunut aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan mm. kirkkovaltuustossa, diakoniatoiminnassa, pyhäkoulunopettajana, SPR:ssä, Martoissa ja Rukoushuoneen neuvostossa. Elvi on toiminut myös Kangasalan seudun Kehitysvammaiset ry:n hallituksessa sekä Pirkanmaan piirin Keskustanaisten johtokunnassa. Aikaa on jäänyt lisäksi käsitöille, näytelmäpiirille, puutarhanhoidolle, yhteisvastuu- ja lähetyskeräykselle sekä Ilmatieteenlaitoksen säähavaintotekijän toimelle.
Lastenohjaaja Marja Helena Niittymäki, o.s. Korpinen, Janakkala
Marja Niittymäki syntyi 9.4.1937 Janakkalassa viisilapsiseen maanviljelijäperheeseen. Hän eli lapsuutensa sodan aikana, mutta kodin ilmapiiri oli turvallinen. Marjalla on seurakunnan päiväkerhon ohjaajan pätevyys. Hän avioitui vuonna 1958 maanviljelijä Eero Niittymäen kanssa. Heidän ensimmäinen lapsensa syntyi keskosena, jolle kehittyi tämän seurauksena CP-vamma. Tyttärellä on ollut paljon sairauksia ja hoito on ollut vaativaa. Vanhemmat erosivat vuonna 1974. Molemmat lapset kehittyivät vaikeista murrosiän vaiheistaan huolimatta kunnollisiksi ja tasapainoisiksi aikuisiksi. Taloudellisesti perheellä oli erittäin tiukkaa, mutta tilanne parantui nuorimman tyttären mentyä töihin ja esikoisen saatua eläkkeen. Marja tunnetaan sisukkaana ihmisenä, joka ei ole hankalista olosuhteista huolimatta koskaan antanut periksi. Hänellä on erinomaiset suhteet sekä lapsiinsa että lapsenlapsiinsa. Päiväkerhonohjaajan työn lisäksi Marja on toiminut Janakkalan kunnan sosiaalitukihenkilönä, kunnan avoimien ovien ohjaajana sekä ollut eläkkeelle siirryttyään mukana seurakunnan kahvion toiminnassa.
Kotiäiti Leila Tuulikki Nortunen, o.s. Västi, Vaasa
Leila Nortunen syntyi 14.12.1948 Nurmijärvellä. Hänet adoptoitiin Isokyröön yrittäjävanhempiensa ainoaksi lapseksi. Leila kävi kansakoulun lisäksi kauppa- ja talouskoulun, perhepäivähoitajakurssin sekä siihen kuuluvan jatkokurssin. Hän työskenteli ennen lastensa syntymää Kesko Oy:n ja Rautakirja Oy:n palveluksessa. Tämän jälkeen hän työskenteli perhepäivähoitajana ensin yksityisesti ja myöhemmin Vaasan kaupungin palveluksessa. Leila solmi avioliiton kojeistoasentaja Eero Iisakki Nortusen kanssa vuonna 1969. Perheeseen syntyi kaksi biologista lasta ja myöhemmin Intian Kalkutasta adoptoitiin kaksi lasta. Lisäksi perheeseen kuuluu sijaiskotilapsi sekä intialaispoika, joka on opiskellut Suomessa nyt 10,5 vuotta.
Kotia vailla olevien adoptiolasten ottaminen perheeseen oli Leilan ja hänen miehensä suunnitelmissa jo ennen naimisiin menoa. He toteuttivat haaveensa biologisten lastensa synnyttyä. Kaikkia lapsia on kohdeltu tasapuolisesti, ja Leila on tukenut sekä kannustanut jokaista heistä. Hän on luonut turvallisen kotiympäristön ja lapsille on pyritty tarjoamaan virikkeellistä toimintaa harrastusten muodossa. Perheenjäsenet ovat toisilleen läheisiä ja kaikkia on opetettu osallistumaan kodin töihin -- varsinkin sen jälkeen kun Leilalla todettiin nivelreuma. Leila on selviytynyt vaativasta tehtävästään positiivisen elämänasenteensa avulla ja hakenut myös tarpeen tullen rohkeasti apua.
Leila on toiminut miehensä kanssa maahanmuuttajien tukiperheenä vuodesta 1990 alkaen. Hän on ollut mukana Interpedian kummitoiminnassa 20 vuoden ajan ja tehnyt kolme matkaa Intian lastenkoteihin. Leila on toiminut myös kirkkovaltuuston jäsenenä, osa- ja yksinvetäjänä Äiti Theresa-piirissä sekä Etelä-Pohjanmaan sijaisvanhemmat ry:n hallituksessa.
Perushoitaja Hannele Marjaana Nupponen, o.s. Jaakkola, Elimäki
Hannele Nupponen syntyi 23.7.1960 Elimäellä pienviljelijäperheen nuorimmaksi lapseksi. Koulutuksena hänellä on apuhoitajan tutkinto ja talouskoulun oppijakso. Hän on suorittanut myös sairaankuljettajan täydennyskoulutuskurssin sekä Sosiaalialan instituutin päihdetyön- ja psykiatrisen potilaan kohtaamisen kurssit. Lisäksi Hannele on käynyt kerhon- ja leirinohjaajakursseja sekä luottamusmieskursseja SuPerin luottamusmiestoiminnan myötä. Hän on työskennellyt terveydenhoitoalalla sekä toiminut erityyppisissä lastenohjaajan tehtävissä.
Hannele avioitui aluepalomestari Pekka Nupposen kanssa vuonna 1985. Heillä on kaksi lasta. Hannele on luonut lapsilleen turvallisen kodin, jossa jokaiselle on annettu vapaus olla oma itsensä. Kasvattajana hän on ollut jämäkkä, kannustava ja huomaavainen sekä opettanut lapsiaan luottamaan omiin kykyihinsä. Hän on omalla esimerkillään innostanut lapsia aktiivisuuteen ja pitänyt huolta heikommista.
Vapaa-aikanaan Hannele on toiminut SPR:n vapaaehtoistyössä ja Elimäen VPK:ssa. Hän on ollut aktiivijäsen Elimäen Nuorisoseurassa, erityisesti sen kesäteatteri- ja nuorisotilatoiminnassa. Lisäksi hän on vetänyt Nuorisoseurassa Kalevan Nuorten tanhutoimintaa.
Maatalousyrittäjä Maila Hellevi Nurminen, o.s. Vuokko, Artjärvi
Maila Nurminen syntyi 17.5.1940 Artjärvellä. Hänen isänsä katosi jatkosodassa ja äiti jatkoi tilanhoitoa yksin lastensa kanssa. Maila on käynyt kansakoulun lisäksi kansanopiston. Hän avioitui teknikko, linja-autonkuljettaja Rauno Nurmisen kanssa vuonna 1964. Heille syntyi kaksi tytärtä ja yksi poika. Maila vastasi lähes yksin lasten hoidosta isän käydessä töissä kodin ulkopuolella. Pariskunta erosi vuonna 1988. Maila osallistui 4H-liiton "Lasten loma maalla" -toimintaan yhteensä 13 vuoden ajan ja kutsui kotiinsa lähinnä pääkaupunkiseudun lapsia lomailemaan kesien ajaksi. Perheen asuessa maalla ei harrastusmahdollisuuksia ollut merkittävästi. Lisäksi tilan työt veivät paljon aikaa. Tästä huolimatta Maila on tarjonnut lapsilleen virikkeellisen ja turvallisen kasvuympäristön sekä opettanut toimeliaisuuteen. Hän on säilyttänyt positiivisuutensa ja elämänmyönteisyytensä sekä ajatellut aina lastensa parasta.
Maila on ollut mukana Marttojen, Maa- ja kotitalousnaisten sekä Sotaorpojen toiminnassa, raittiuslautakunnan jäsenenä ja kerho-ohjaajana kunnan iltapäiväkerhotoiminnassa. Tämän lisäksi hän on toiminut diakoniatoimikunnassa, kirkkovaltuustossa ja -- neuvostossa useita toimikausia. Myös käsityöt ovat Mailalle rakas harrastus.
Rouva Bertta Annikki Oinonen, o.s. Hämäläinen, Siilinjärvi
Bertta Oinonen syntyi 28.7.1929 Karjalankannaksella, Kaukolassa 13-lapsisen maatalon toiseksi nuorimmaksi lapseksi. Bertta joutui sodan aikana evakkoon äitinsä ja nuorimpien sisarustensa kanssa. He asuivat mm. Siilinjärvellä, josta Bertta löysi itselleen sulhasen. Hän on käynyt kansakoulun ja jatkokoulun. Bertta työskenteli karjan- ja kodinhoidon parissa sekä vapaaehtoisena nuorisoseuran toiminnassa. Hänet vihittiin Veikko Oinosen kanssa vuonna 1951. Aviopuoliso oli 30 % sotainvalidi. Pariskunnalle syntyi kuusi lasta, joiden yksinhuoltajaksi 42-vuotias Bertta jäi vuonna 1972 hänen miehensä kuoltua. Perheen taloudellinen tilanne oli tiukka ja Bertta alkoi tehdä osa-aikatöitä siivoojana. Hän opetti lapsiaan pienestä pitäen osallistumaan kotitöihin. Vaikeista ajoista huolimatta Bertta on säilyttänyt iloisuutensa ja sosiaalisuutensa. Kasvattajana häntä on kuvailtu elämänmyönteiseksi ja vaativaksi.
Vuonna 1974 Bertta sai laitosapulaisen paikan Siilinjärven kunnasta, jossa hän työskenteli 15 vuoden ajan eläkkeelle jäämiseen asti. Hän on ollut mukana KTV:n ammattiosaston, Siilinjärven sotainvalidit ry:n naisjaoston sekä Siilinjärven Eläkkeensaajat ry:n toiminnassa. Vapaa-aikana hän harrastaa käsitöitä ja ruuanlaittoa (erityisesti kalakukot ja karjalanpiirakat).
Perhepäivähoitaja Sirpa Maija-Liisa Puntti, o.s. Valto, Kuusankoski
Sirpa Puntti syntyi 30.10.1935 Kuusankoskella. Hän kävi kansakoulun ja Kymi Oy:n ammattikoulun. Sirpa toimi nuoruudessaan juoksutyttönä kukkakaupassa, Osuusliike Kymenmaan jalkinemyyjänä sekä tarjoilijana. Hän avioitui varastonhoitaja Simo Kaarlo Antero Puntin kanssa vuonna 1956. Pariskunnalle syntyi kaksi lasta. Perheeseen otettiin myös kolme sijaislasta. Sirpa ja hänen puolisonsa loivat sekä omille että sijaislapsilleen turvallisen kasvuympäristön. Oman perheen ohella Sirpa toimi yksityisenä ja myöhemmin kunnallisena perhepäivähoitajana. Kasvattajana hän oli äidillinen, kärsivällinen ja lasten edun huomioiva. Lapset ovat kaikki kouluttautuneet ja saaneet harrastaa monipuolisesti. Vapaa-ajallaan Sirpa on osallistunut AY-liikkeen toimintaan sekä puolue- ja kunnallispolitiikkaan. Lisäksi hän viettää aikaa lasten kanssa ja harrastaa käsitöitä.
Emäntä Terttu Annikki Pöllänen, o.s. Redsven, Savonlinna
Terttu Pöllänen syntyi 8.9.1935 Nojanmaalla Savonlinnassa. Lapsuudenkoti oli nelilapsinen työläisperhe. Terttu on käynyt kansakoulun ja toimi nuoruudessaan lastenhoitajana, karjakkona sekä Schaumannin vaneritehtaalla. Hän meni naimisiin maanviljelijä Toivo Juhana Pölläsen kanssa vuonna 1956. Lapsia perheeseen syntyi viisi. Lisäksi isoisä asui perheessä. Terttu opetti lapset ahkeriksi ja vanhempiaan kunnioittaviksi sekä kannusti heitä kouluttautumaan ja pärjäämään elämässä. Hän tarjosi lapsilleen turvallisen kodin, jossa jokainen sai osakseen rakkautta. Terttu vastasi lähes yksin kodin taloustöistä, lapsista ja navettatöistä. Työtä oli paljon, ja perheessä oli taloudellisesti tiukkaa. Tästä huolimatta Terttu jaksoi aina asettaa lapset etusijalle ja otti hyvin raskaasti heitä kohdanneet sairaudet sekä poikansa äkillisen kuoleman. Perhejuhlat ovat olleet Tertulle tärkeitä ja sosiaalisena ihmisenä hän kutsui usein vieraita kylään. Terttu on toiminut kylätoimikunnassa, Maatalousnaisissa, Keskustan paikallis- ja naisosastossa ja kansakoulun johtokunnassa sekä laulanut kirkko- ja päiväkuorossa. Vanhemmiten hän on osallistunut Eläkeliiton toimintaan. Myös liikunta, matkailu ja kulttuuri ovat olleet lähellä hänen sydäntään.
Lastenhoitaja Elli Helena Ristiluoma, o.s. Taskinen, Kokkola
Elli Ristiluoma syntyi 14.12.1945 Varpaisjärvellä. Hän kouluttautui lastenhoitajaksi Kuopiossa. Valmistumisensa jälkeen hän siirtyi työskentelemään Keski-Pohjanmaan keskussairaalan lastenosastolle lastenhoitajaksi. Elli avioitui apulaispäällikkö Jouko Ristiluoman kanssa vuonna 1972. Lapsia pariskunnalle syntyi kolme. Perhe-elämä oli rauhallista ja tarjosi lapsille hyvät puitteet kasvaa itsenäisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Myös lasten isä osallistui perhe-elämään ja otti vastuuta lapsistaan. Vuonna 2001 suvussa tapahtunut tragedia johti siihen, että orvoksi jääneet Joukon sisaren pojan lapset adoptoitiin Ristiluoman perheeseen. Elli ja Jouko pelastivat nuoret sisarukset joutumasta eri sijaiskoteihin ja tarjosivat heille turvallisen ja tasapainoisen kasvu-alustan surullisesta lapsuudestaan huolimatta. Oman haasteensa on tuonut adoptiolasten osallistuminen ruotsinkieliseen opetukseen Ristiluomien ollessa suomenkielinen perhe. Elli Ristiluoma on toiminnallaan osoittanut poikkeuksellista lähimmäisenrakkautta ja vastuuntuntoa. Hän on asettanut lasten tarpeen omiensa edelle ja luopunut omista eläkesuunnitelmistaan vaativan kasvatustehtävänsä vuoksi.
Osuuspankin konttorinhoitaja Pirkko Eeva Salonen, o.s. Rajala, Säkylä
Pirkko Salonen syntyi 6.9.1929 Köyliön Vuorenmaassa. Pienviljelijäperheessä oli kaksi lasta sekä yksi kasvattityttö. Kansakoulun lisäksi Pirkko opiskeli Huittisten kansanopistossa. Hän aloitti 21-vuotiaana Köyliön Osuuskassan hoitajana ja toimi samassa tehtävässä eläkeikään asti. Hän avioitui farmaseutti Sakari Sointu Juhani Salosen kanssa vuonna 1954. Pariskunnalle syntyi seitsemän lasta. Kaikki ovat nykyään perheellisiä ja pärjäävät hyvin elämässään.
Elämä oli taloudellisesti tiukkaa lasten ollessa pieniä. Pirkon positiivinen elämänasenne ja hänen lämminhenkinen sekä hyväksyvä kasvatustyylinsä antoivat lapsille perusturvallisuuden ja hyvät lähtökohdat elämään. Kaikkia perheenjäseniä kohdeltiin tasapuolisesti. Pirkko opetti lapsiaan kunnioittamaan kristillisiä arvoja ja asetti heille selkeät rajat. Hän on kannustanut lapsiaan toimeliaisuuteen, omatoimisuuteen ja monipuolisten harrastusten pariin. Salosen perhe on ollut monessa mukana ja tuonut kyläläisiä yhteen. Pirkko on toiminut Kokemäen sairausvakuutusyhdistyksessä ja seurakuntatyössä sekä osallistunut monin tavoin koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämiseen. Pirkko on ollut mukana myös Oiva Järitty-säätiössä ja Vuorenmaan maatalousnaisissa. Muita pitkäaikaisia harrastuksia ovat kuorolaulu, käsityöt ja liikunta.
Hemmafru Thua Kaarina Sandström, f. Gromoff, Sibbo
Thua Sandström är född 20.6.1927 i Kausala. Hennes mamma dog när Thua var bara 3 år gammal. Hon växte i barnhem tills skolåldern och flyttat till ett fosterhem i Heinjoki, Vahviala. I början av 4 klassen sattes hon till ett annat fosterhem och senare flyttat till ett flickhem i Viborg. Efter fortsättningskolan hon flyttade tillbaka till Vahviala kommun och gick till skriftskola. Samtidigt hjälpte hon sitt fosterhem till i jordbruket. Hon bodde också i Helsingfors, Kuopio och Matku och äntligen flyttat till Sibbo. Där mötte hon Erik Rudolf Sandström och de gifte sig 1947. Thua och Erik fick 6 barn. Det var jobbigt att sköta alla barnen och hem. Thua var mycket trött fast barn deltog i arbete. Familjen hade lite pengar och Thua måste vara fiffig att tjäna mera. Hon plockade bär och sålde de till gäster på sommaren. När barnen hade vuxit gick hon till kurs för hemhjälpare och jobbade sporadisk för 6 år. Thuas första barn dog 1980 till hjärnblödning. Det var en stor chock för alla och Thua måste stöda hela familjen. Hennes barn tycker att deras barndom var trygg och varm. Thua har varit mycket hjälpsam och varmhjärtad till grannar och vänner också. Hon är medlem i Frikyrkoförsamlingen i Sibbo. Thua stickar, bakar och väver mattor till församlingens julbasarer.
Emäntä Aune Hillervo Seppälä, o.s. Kanth, Tuulos
Aune Seppälä syntyi 30.12.1928 Sotjalan kylässä Hauholla. Lapsuudenkoti oli maatila, jonka moninaisissa töissä Aune auttoi vanhempiaan pienestä pitäen. Hän kävi kansakoulun ja kahden vuoden jatkokoulun. Lisäksi Aune kävi käsityökoulun ja kudontakurssin. Aune avioitui maanviljelijä, maatalousneuvos Erkki Alarik Seppälän kanssa vuonna 1950. Pariskunnalle syntyi 5 lasta. Vuonna 1958 he ostivat Aunen tädiltä pientilan Tuuloksesta ja kehittivät siitä yhden Suomen tunnetuimmista juuresviljelytiloista. Tilalla harjoitettiin myös koetoimintaa ja sitä käytettiin Helsingin yliopiston harjoittelutilana. Täti asui kuolemaansa asti Seppälöiden perheessä. Aune järjesti perheen hoidon ohella myös tilan vieraalle työvoimalle täysylläpidon kesäisin. Hänen maatalousalalla työskentelevä poikansa jatkoi tilan hoitoa vuodesta 1981 eteenpäin, ja näin se on säilynyt suvussa. Äitinä Aune on ollut ymmärtäväinen, rakastava, lämmin, rajoja asettava ja tasapuolinen lapsiaan kohtaan. Hän totutti lapset jo pienestä pitäen työn tekoon ja kannusti harrastuksiin sekä ahkeraan opiskeluun.
Aune on toiminut lukuisissa luottamustehtävissä. Hän on ollut mukana mm. seurakunnan, Sotainvalidien ja Sotaveteraanien naisjaostoissa, Eläkeliiton, Lions Klubin naisten, Maatalousnaisten ja Sydänyhdistyksen toiminnassa kotiseudullaan.
Emäntä Seija Tuulikki Suominen, o.s. Rasinkangas, Askolan Onkimaa
Seija Suominen syntyi 29.5.1951 Kestilässä nelilapsiseen pienviljelijäperheeseen. Hän kävi kansakoulun ja kansalaiskoulun, sekä karjanhoito- karjantarkkailija- ja sianhoitokoulun. Ennen perheen perustamista Seija toimi karjakkona ja karjanhoitajana. Hän avioitui maanviljelijä Olli Toive Ensio Suomisen kanssa vuonna 1971. Heille syntyi neljä poikaa ja yksi tytär. Perhe asui maatilalla, jossa oli myös 50 emakon sikala. Seija vastasi pääasiassa kodin- ja sikalan hoidosta isännän hoitaessa muun tilan ja yhteiskunnalliset luottamustehtävät.
Seijalla oli päävastuu lasten kasvatuksesta ja hän opetti heidät osallistumaan kotitöihin jo pienestä pitäen. Hän onnistui kasvatustyössään erittäin hyvin, sillä lapset ovat pärjänneet koulussa esimerkillisesti ja viihtyneet aina kodin lämpimässä ja avoimessa ilmapiirissä. Hän on rohkaissut ja kannustanut lapsiaan sekä osoittanut kiinnostusta heidän koulumenestykseensä ja harrastuksiinsa. Lastenlapset ovat hänelle myös hyvin rakkaita.
Kaiken muun lisäksi Seija on ollut mukana huolehtimassa hänen vuonna 2001 leskeksi jääneen appensa hyvinvoinnista. Lisäksi hän huolehti talon työnmiehestä 25 vuoden ajan. Seija on ollut mukana Maatalousnaisten toiminnassa sekä pitäjäseuran johtokunnassa. Tämän ohella aikaa on jäänyt vielä puutarhanhoidolle ja lukuharrastukseen.
Yksityisyrittäjä Erja Kukka Katri Toffela, o.s. Hauru, Vantaa
Erja Toffela syntyi 13.5.1950 Helsingissä. Erja joutui jo hyvin nuorena hoitamaan kodin taloustöitä äidin sairastelun takia. Hän kävi kansakoulun, oppikoulun ja lukion, viettäen lisäksi vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa. Tämän jälkeen hän opiskeli lastentarhanopettajaksi ja suoritti myös taiteilijan ammattinimikkeen Ateneumin iltakoulussa. Erja työskenteli päiväkodissa ennen esikoisensa syntymää. Hän avioitui kultaseppä Timo Toffelan kanssa vuonna 1973. Lapsia perheeseen syntyi kaksi. Molemmat lapset ovat olleet toimeliaita ja menestyneet elämässään.
Erja loi lapsilleen turvallisen, rakastavan, kannustavan ja arvostavan kodin, jossa kaikilla on ollut hyvä olla. Vanhemmat ja lapset ovat olleet läheisiä toisilleen ja heidän välillään on aina vallinnut vahva luottamus. Koko perhe osallistui kotitöiden tekoon ja lapsille opetettiin vastuullisuutta jo pienestä pitäen. Vaikeita aikojakin on ollut, mutta Erja ja Timo selviytyivät niistä ilman ulkopuolista apua oman sisukkuutensa ansiosta. Erjalla on riittänyt aikaa myös ystäväperheiden auttamiseen. Vaativa yksityisyrittäjän ura ei ole vaikuttanut perhe-elämään, vaan päinvastoin, lapsetkin ovat oppineet arvokkaita taitoja avustaessaan vanhempiaan liiketoiminnassa. Erja on ollut aktiivisesti mukana urheiluseuroissa, mm. Vantaa Divers ry:ssä ja VTU ry:ssä, keskittyen erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja liikuntakasvatukseen. Lisäksi liikunta, musiikki, kuvataide ja käsityöt ovat hänen sydäntään lähellä.
Sairaanhoitaja Kirsti Marja-Liisa Vanhatalo, o.s. Pitkälä, Jämsänkoski
Marja-Liisa Vanhatalo syntyi 3.2.1949 Haapavedellä kolmilapsiseen maanviljelijäperheeseen. Hän kävi kansakoulun lisäksi kansalaiskoulun, ammattikoulun ompelulinjan sekä keskikoulun iltakouluna Helsingissä. Marja-Liisa on myöhemmin suorittanut apuhoitajan ja sairaanhoitajan tutkinnot. Ennen lasten syntymää hän työskenteli Pukevan vaatetustehtaalla. Marja-Liisa avioitui huoltoteknikko Viljo Heikki Vanhatalon kanssa vuonna 1969. Heille syntyi 14 lasta, joista osa on ollut työelämässä jo pitkään, osan ollessa vielä peruskouluikäisiä. Lapset on kasvatettu kunnioittamaan kristillisiä arvoja ja rehellisyyttä. Marja-Liisan kasvatustyyli on ollut määrätietoinen, lämmin ja järjestelmällinen. Perhe on aina ollut läheinen ja jokaiselle on annettu oikeus ilmaista mielipiteitään. Vanhemmat ovat kohdanneet myös taloudellisesti tiukkoja ajanjaksoja, mutta niistä on selvitty kekseliäisyyden ja ahkeruuden avulla. Samalla lapsia on opetettu säästäväisyyteen. Hänen miehensä jäätyä eläkkeelle tuli Marja-Liisan vuoro vastata perheen toimeentulosta ja tätä nykyä hän työskentelee sairaanhoitajana Jämsässä. Marja-Liisa on toiminut pitkään Rauhanyhdistyksessä ja pyhäkoulun opettajana. Tällä hetkellä hän kuuluu Jämsäkosken seurakunnan diakoniatoimikuntaan. Lapsista suurin osa on mukana Rauhanyhdistyksen toiminnassa.
Kuvaamataidonlehtori Varpu Marjatta Wilska, o.s. Säles, Parikkala
Varpu Wilska syntyi 2.10.1934 Haminassa, Hietakyläläiseen viisilapsiseen perheeseen. Lapsuudessaan hän oli sotalapsena Ruotsissa ja tuli tätä kautta kaksikieliseksi. Ylioppilastutkinnon lisäksi Varpu on suorittanut kotitalouskoulun ja valmistui myöhemmällä iällä filosofian maisteriksi sekä kuvaamataidonopettajaksi. Hän oli nuorena kesätöissä kirjurina ja toimi kansakoulunopettajana. Varpu avioitui peruskoulunopettaja Hannu Ilmari Wilskan kanssa vuonna 1955. Lapsia perheeseen syntyi viisi. Heistä kaikki suorittivat ylioppilastutkinnon ja neljä viidestä työskentelee opetusalalla, yhden toimiessa tietotekniikan parissa. Lapset opetettiin itsenäistymään ja selviämään omin avuin elämässä, mutta kodista on aina saanut tukea tarvittaessa. Vanhemmat painottivat kasvatuksessa ympäristön ja muiden ihmisten kunnioittamista. Kotona tehtiin paljon itse, mm. vaatteita ja huonekaluja. Varpu oli myös hyvin käytännöllinen ja opetti lapsiaan tekemään taloustöitä. Kulttuuria harrastettiin perheessä paljon sekä kuvataiteen että musiikin muodossa. Varpu osasi suhtautua lastensa kasvukipuihin ja huoliin antaen jokaiselle tilaa kasvaa omaksi persoonakseen. Hänen kasvatustapansa on ollut johdonmukainen ja rakastava. Varpu on ollut mukana kummikuntatoiminnassa ja toiminut MLL:n Saaren osaston puheenjohtajana sekä Parikkalan taiteenystävien puheenjohtajana ja jäsenenä. Lisäksi hän on ollut aktiivisesti mukana ystäväkuntatoiminnassa Venäjällä.
Lastenhoitaja Aino Ulla Maija Virtanen, o.s. Kivioja, Sipoo
Aino Virtanen syntyi 8.8.1943 Kangasalla seitsenlapsisen maaviljelijäperheen kuopukseksi. Aino suoritti kansakoulun ja ammatillisen päiväjatkokoulun lisäksi emäntäkoulun ja kouluttautui lastenhoitajaksi työn ohella. Hän avioitui talous- ja työsuojelupäällikkö Kauko Kalervo Virtasen kanssa vuonna 1968. Heille syntyi kolme lasta. Aino vastasi pitkälti kasvatuksesta ja kotitöiden hoidosta isän osallistuessa kunnallisiin luottamustehtäviin ja ollessa työtehtävien vuoksi usein poissa kotoaan. Aino kasvatti lapsiaan tasapuolisesti ja jämäkästi sekä asetti heidät aina etusijalle elämässään. Vuorovaikutus oli läheistä perheenjäsenten kesken. Aino kannusti lapsiaan harrastuksiin, vaikka taloudellinen tilanne olikin ajoittain tiukka. Aino on osallistunut MLL:n paikallisyhdistyksen ja seurakunnan toimintaan, ollut mukana koulun johtokunnassa ja vanhempainneuvostossa sekä toiminut ammattiyhdistystoiminnassa luottamusmiehenä. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat hiihto, marjastus, sienestys, energiahoidot, puutarhanhoito, käsityöt ja ruoanlaitto.
Perhepäivähoitaja Eeva Esteri Väkiparta, o.s. Ruusunen, Halikko
Eeva Väkiparta syntyi joulupäivänä vuonna 1927 Kuhmoisissa kuusilapsiseen perheeseen. Hän kävi kansakoulun ja jatkokoulun sekä toimi tehdastyöläisenä.
Eeva avioitui kirvesmies Yrjö Olavi Väkiparran kanssa vuonna 1948. Kaikki pariskunnan kahdeksan lasta opetettiin työntekoon jo nuorina. Tytöt auttoivat äitiä kotitöissä ja pojat olivat ulkotöissä. Perheen isä työskenteli rakennuksilla. Lasten ollessa pieniä lisähaastetta toivat tiukka taloudellinen tilanne sekä Eevan lonkkasairaus, joka vaati häneltä toisinaan pitkiäkin sairaalakäyntejä. Apua saatiin kunnalta ja naapureilta, joiden kanssa välit olivat läheiset.
Eeva opetti lapsilleen kristillisiä arvoja, toisten huomioimista ja rehellisyyttä. Hän painotti opiskelun ja ahkeruuden merkitystä. Eeva jaksoi aina kuunnella ja tukea lapsiaan omasta raskaasta työtaakastaan huolimatta. Perhe oli tiiviissä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja tämä perinne on jatkunut näihin päiviin asti, erityisesti isän poismenon jälkeen. Vanhempana Eeva on liittynyt Rintamaveteraaneihin, Eläkkeensaajiin sekä Halikon Karjalaiset -järjestön jäseneksi. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat myös käsityöt, posliinimaalaus, kirjallisuus, ristisanat ja matkailu.