"Kun äiti vain on niin kiva ja hauska. Kiltti se on myös. Ja tekee hyvää ruokaa. Lautapelejä äiti tykkää meidän kanssamme pelata", sanoo Juho Koivuranta, 12.
Kolme vuotta nuorempi Olli-veli on Juhon kanssa samoilla linjoilla siitä, miksi äiti Maaret Koivuranta on se maailman paras äiti.
Kuopus, kolmivuotias Henri ujostelee eikä puhua pukahda mitään. Sanomattakin on selvää, että äidin syli on maailman paras paikka olla.
"Äidinpoika Henri vielä on", Maaret Koivuranta sanoo.
Huonoja puolia äidistä pojat eivät keksi miettimisenkään jälkeen. Tietokoneen käytöstä tulee joskus kädenvääntöä äidin ja poikien kesken.
Kysytäänpä sitten äidiltä, miksi pojat ovat ne maailman parhaat lapset. "Omat lapset ovat ilman muuta ne maailman parhaat lapset. Kun ensimmäinen syntyi, heti tuli vahva tunneside. Olen onnellinen näistä pojista. Elämä on heidän kanssaan rikasta."
Maaret Koivuranta, 32, on vakituisesta työstään vapaalla, mutta auttelee miehensä Raimon yrityksessä. Henriä ei tarvitse viedä näin ollenkaan hoitoon.
"On ihanaa saada nyt olla kotona. Aamuisin minulla on kahdenkeskistä aikaa Henrin kanssa, ja isojen poikien kanssa saan viettää aikaa koulun jälkeen", Koivuranta iloitsee.
Tiukkuuttakin
pitää löytyä
Maaret Koivuranta haluaa tarjota pojilleen samantapaisen lapsuuden kuin hänellä itsellään oli.
"Äiti oli perhepäivähoitajana kotona, ja elämä tuntui turvalliselta. Äiti oli iloinen ja lempeä kasvattaja. Tiukkuuttakin pitää silti löytyä. Pojat sanovatkin, että olen joskus kuin sotapoliisi."
Veljeksistä jokainen on oma yksilönsä. Juho on tasaisin, hyvin positiivinen, iloinen ja tulee toimeen kaikenikäisten kanssa. Lähestyvä murrosikä alkaa jo pilkahdella.
Olli on äidin mukaan temperamenttisin. "Olli on huumorimiehiä, ja hän on liikunnallisesti hyvin lahjakas."
Henri on velipoikien välimaastossa ja vahvasti vielä äidissä kiinni. Maaret Koivurannan äiti ottaa Henrin joka maanantai hoitoonsa ja antaa "mummolaatuaikaa". Koivurannat ovatkin siitä onnekkaita, että kumpikin mummola on Kuusamossa, ja näin hyvä tukiverkko on lähellä.
Torstaiaamuna äiti ja Henri olivat leiponeet yhdessä pullaa. Tässä perheessä pojista ei kasvateta uusavuttomia. Isommat pojat ovat opetelleet jo kokkaamaan. Kotitöitä tehdään kykyjen mukaan, ja sitä varten on olemassa ruksilista. Se tosin poikia joskus potuttaa.
Äitienpäivänä Maaret Koivuranta saa pojiltaan "ihania, itse tehtyjä kortteja".
"Äitini on luvannut tehdä meille kakun, ja minä laitan sitten hyvää ruokaa."