Äiti ha­lut­tai­siin omais­ten lähelle

Suomen kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu oikeus valita asuinpaikkansa vapaasti. Vanhuksia se ei näytä koskevan, ihmettelevät Kaisa Junnikkala ja Anne-Mari Ylipahkala - sisarukset, jotka toistaiseksi turhaan ovat yrittäneet saada äitiään hoitoon Yli-Iistä Pyhäjoelle lähemmäksi omaisia.

Anne-Mari Ylipahkala kampaa äitinsä Maija-Liisa Ylipahkalan hiuksia kylvyn jälkeen. Sen jälkeen käydään naapurihuoneessa vierailulla ja syödään yhdessä lounasta pöydän ääressä. Taustalla toinen tytär Kaisa Junnikkala.
Anne-Mari Ylipahkala kampaa äitinsä Maija-Liisa Ylipahkalan hiuksia kylvyn jälkeen. Sen jälkeen käydään naapurihuoneessa vierailulla ja syödään yhdessä lounasta pöydän ääressä. Taustalla toinen tytär Kaisa Junnikkala.
Kuva: Risto Rasila

Suomen kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu oikeus valita asuinpaikkansa vapaasti. Vanhuksia se ei näytä koskevan, ihmettelevät Kaisa Junnikkala ja Anne-Mari Ylipahkala - sisarukset, jotka toistaiseksi turhaan ovat yrittäneet saada äitiään hoitoon Yli-Iistä Pyhäjoelle lähemmäksi omaisia.

"Kunnalla on ilmeisesti oikeus pitää vanhusta vankina."

Sisarusten äiti, Maija-Liisa Ylipahkala, asuu Yli-Iissä kunnan palvelukeskuksen hoivaosastolla. Tyttäret kävisivät nykyistä paljon useammin äitiään hoitamassa, mutta käytännön syistä se on lähes mahdotonta. Kumpikaan ei asu enää Yli-Iissä ja kulkuyhteydet kuntaan ovat surkeat: Oulusta ei yhtä koulukyytiä lukuunottamatta pääse Yli-Iihin julkisilla kulkuneuvoilla. Paluu ei ainakaan onnistu saman vuorokauden aikana.

Junnikkala asuu Pyhäjoella ja Ylipahkala Inkoossa. "Olemme yrittäneet saada äitiä Pyhäjoelle Jokirannan palvelukeskuksen asukkaaksi. Molempien kuntien, Yli-Iin ja Pyhäjoen perusturvalautakunnat olisivat olleet siirtoon valmiit, mutta Yli-Iin perusturvajohtaja ja kunnanjohtaja olivat sitä mieltä, että tästä tulee ennakkotapaus. Yli-Iin kunnanhallitus ei sitten lupaa antanut", kertoo Ylipahkala.

Kunnanhallituksen mukaan siirtoon ei ollut mitään perusteltua syytä.



Inhimillisyys ei riitä


Sisarukset ovat tyrmistyneitä: mikä voi olla parempi syy kuin inhimillisyys. Äiti tarvitsee apua syömisessä, eikä pysty enää liikkumaan ilman pyörätuolia. "Hoitajilla on kädet täynnä työtä, eivätkä he ehdi tehdä kuin kaikkein välttämättömimmän. Ulkoiluttaminenkin on täysin omaisten varassa. Äiti tarvitsisi meitä nyt."

Anne-Mari Ylipahkala joutuu jokaista käyntiä varten varaamaan koko viikonlopun ja vielä päivän virkavapaata päälle. Ouluun pääsee junalla tai lentäen, mutta siitä eteenpäin pitää turvautua ystäviltä lainattuun autoon. Ellei suvulla olisi Oulussa yhteistä kaksiota, olisi myös yöpymisen järjestäminen ongelma.

"Kuinkahan paljon kaltaisiamme etäomaisia Suomessa oikein onkaan. Vanhuksiahan asuu vielä paljon syrjäisimmilläkin kolkilla kuin Yli-Iissä. Kuka pitää niiden vanhusten puolta, joiden omaiset kerta kaikkiaan eivät pääse heitä lainkaan katsomaan."

Tällaisissa tapauksissa pitäisi heidän mielestään ehdottomasti katsoa vanhuksen etua ja siirtää hänet omaisten toiveesta toiseen kuntaan, jos se tilannetta helpottaa. Omassa tapauksessaan sisarukset aikovat valittaa kunnanhallituksen päätöksestä.

Yli-Iin perusturvajohtaja Maarit Niva perustelee ratkaisua sillä, että kunnassa on riittävästi paikkoja oman kunnan asukkaille. "Jos paikoista on puute, päätökset tehdään kilpailutusten perusteella."

Niva korostaa, että kunta on toiminut lain mukaan. "Sillä kunnalla, jossa asukkaalla on kotikunta, on velvollisuus järjestää hänelle tarvittaessa pitkäaikaishoitopaikka ja näin kunta on menetellyt. Jos lainsäädäntö tältä osin muuttuu, toimimme uuden lain mukaisesti."

Tällä hetkellä Yli-Iin kunta ei siis anna Nivan mukaan maksusitoumusta omaisten pyynnöstä potilaalle uuteen hoitopaikkaan.

Ilmoita asiavirheestä