Airbnb:l­le ja Ube­ril­le ha­lu­taan il­moi­tus­vel­vol­li­suus ra­ha­lii­ken­tees­tä, aloite on Suomen – Ve­ro­tu­lo­me­ne­tys­ten ar­vioi­daan olevan sa­dois­sa mil­joo­nis­sa eu­rois­sa

Oulussa syntynyt ja Tyrnävällä kasvanut Markku Heikura työskenteli aiemmin Verohallinnon tietohallintojohtajana. "Kiinnostuin pääjohtajan tehtävästä miettiessäni, ymmärrämmekö me oikeasti tapahtumassa olevaa isoa murrosta. Jos siihen ei valmistauduta, hyvinvointiyhteiskunta on vaarassa", Heikura sanoo.

Kuva: Nina Kaverinen

Verotietojakoskevaa yhteistä lainsäädäntöä selvitetään EU:ssa Suomen aloitteesta, Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura kertoo.

EU:ssa on aloitettu Suomen aloitteesta projekti, jonka tavoitteena on laatia yhtenäinen lainsäädäntö verotietojen keräämiseksi Airbnb:n ja Uberin tapaisten, internetalustoilla toimivien yritysten rahaliikenteestä. Alustantar­joajille kaavaillaan pakollista ilmoitusvelvollisuutta.

– Euroopan komissiolle on jo luovutettu tekemämme kartoitus EU-maiden veroviranomaisten tarvitsemista tiedoista. Komission vastuulla on edistää lakialoitteita, ja meidän tehtävänämme on miettiä lainsäädännön vaatimat tekniset ratkaisut, kertoo Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura.

Tällä hetkellä verotulojen ilmoittaminen ja verojen maksaminen on alustoilla toimivien palveluntarjoa­jien omalla vastuulla. Itseilmoittamisessa on aina olemassa se riski, että verotulot jäävät kokonaan saamatta, Heikura muistuttaa.

– Suomessa digitaalisen talouden verotulomenetysten arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 200 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa summan pelätään nousevan jopa 1–2 miljardiin euroon vuodessa. Jos kestävyysvajeen arvioidaan jatkossa olevan noin kolme miljardia euroa, voi syntyä nopeasti viiden miljardin euron gäppi, joka meidän olisi katettava. Jos tähän murrokseen ei valmistauduta ajoissa, hyvinvointiyhteiskunta on vaarassa.

Samasta syystä pääjohtaja on hieman huolissaan kevytyrittäjien käyttämistä palkanmaksualustoista. Niin kauan kuin ne ovat suomalaisia, ongelmaa ei verottajan näkökulmasta ole.

– Mutta kun kansainväliset palkanmaksualustat tulevat Suomeen, tilanne on toinen.

Verohallinnossa tehdään vuodessa yli 14 miljoonaa päätöstä, joista yli 80 prosenttia tapahtuu automaattisesti.

– Suurin osa näistä päätöksistä on yksinkertaisia, tulorajojen ja ilmoituspäivämäärien tarkistamiseen liittyviä. Tulkintaa vaativat päätökset menevät edelleen virkailijan käsiteltäväksi.

Eduskunnan oikeusasiamies huomautti Verohallintoa vastikään siitä, ettei kansalaisten verotietojen automaattinen käsittely täytä perustuslain vaatimuksia. Huomautus aiotaan käydä Verohallinnossa huolellisesti läpi.

– Katsomme, mitkä asiat päätöksentekoprosessissa ovat sellaisia, jotka on muutettava ja mitkä ei. Manuaalikäsittelyyn emme kuitenkaan pysty enää palaamaan.

Heikura huomauttaa, että robotisaatiota, tekoälyä ja koneellista oppimista on jo nyt mahdollista hyödyntää päätöksiä tekevän virkailijan apuna.

– Chatbotteja ja tekoälyä voidaan hyödyntää erityisesti asiakasneuvonnassa, jonne kysymyksiä tulee paljon, mutta suurin osa niistä on varsin yksinkertaisia. Koneoppimisen mahdollisuudet ovat suuret myös analytiikassa.

Monet kunnat kipuilivat kuluneen vuoden aikana tulokertymävajeen kanssa. Sen arveltiin johtuneen tulorekisteriongelmista. Heikuran mukaan puutteellisten palkkatietoilmoitusten vaikutukset verokertymään ovat kuitenkin vain noin 23 miljoonaa euroa.

Ennakoitua pienemmät tulokertymät kesän ja alkusyksyn aikana johtuivatkin pääasiassa ennakkoperinnän muutoksesta. Verokortteihin tuli vain yksi vuosituloraja, ja esimerkiksi kesälomarahoista usein maksetun lisäveroprosentin aiheuttamaa piikkiä kuntien verokertymään ei tullutkaan. Tulevina vuosina verokertymät tasoittuvat koko vuodelle.

Osa veronmaksajista voi silti maksaa tietoisesti hieman liikaa veroja saadakseen loppuvuodesta palautuksia. Samasta syystä jotkut voivat ilmoittaa matkakulu- tai kotitalousvähennyksensä loppuvuodesta.

– Mielenkiintoista seurata, miten ihmiset käyttäytyvät. Sitä ei voi ennakoida.