Oulun yliopiston koe-eläinkeskuksessa on tehty muutaman vuoden ajan pohjoismaisittain ainutlaatuista sikiötutkimusta. Tutkimuksessa häiritään koe-eläimen istukkaverenkiertoa, jotta saadaan tietoa sikiön elimistön käyttäytymisestä istukan vajaatoiminnassa. Tiineenä olevilla lampailla tehdyn tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa tulevaisuudessa myös ihmisiin.
Tutkimuksen johtaja, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti Juha Räsänen kertoo, että istukan vajaatoiminta on yleinen raskausajan ongelma. Istukka vaurioituu toistaiseksi tuntemattomasta syystä, eikä toimi kunnolla. Sikiö ei saa riittävästi ravintoa, joten se ei kasva normaalisti. Sikiölle voi kehittyä elinvaurioita tai se voi jopa kuolla.
"Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää, missä vaiheessa synnytys kannattaa käynnistää. Vaikka vajaatoiminnan seurauksena voi syntyä elinvaurioita, voi enneaikaisesta synnytyksestäkin aiheutua omat ongelmansa", Räsänen kuvailee.
Hänen mukaansa häiritsemällä lampaiden istukkaverenkiertoa saadaan tietoa siitä, kuinka kauan sikiö kestää vajaatoimintaa. Tulosten avulla voidaan jatkossa arvioida sitä, missä vaiheessa raskautta sikiöllä on turvallisempaa kohdun ulkopuolella kuin kohdussa.
Vuonna 1999 alkaneessa tutkimuksessa ei ole vielä saatu yksiselitteistä vastausta täsmälleen oikeaan synnytysajankohtaan. Tutkimus jatkuu, ja siinä selvitetään myös muun muassa raskausaikana käytettyjen lääkkeiden vaikutusta sikiöön, sikiön hapen saantia ja etsitään vajaatoimintaan sopivaa hoitomenetelmää.
Samankokoiset sikiöt
Lampaan valinta ihmissikiön elimistöä mallintavaksi koe-eläimeksi johtuu muun muassa siitä, että sen fysiologiasta on aiempaa tieteellistä tutkimusta. Lampaan sikiö on myös suurin piirtein saman kokoinen kuin ihmissikiö.
Dosentti kertoo, että koe-eläintutkimukset pyritään pitämään mahdollisimman todenmukaisina. Lampaalle tehdään leikkaus, jossa käytetään ihmisleikkaussalin laitteita ja välineitä.
"Samankaltaisuus on tärkeää, sillä tutkimuksesta saatavaa tietoa tullaan soveltamaan ihmisten hyväksi. Pelkästään teoreettisella tutkimuksella näin ei voitaisi menetellä. Kun päivän häärää lampaan ympärillä oppii sikiöistä enemmän kuin kahdessa vuodessa ihmispuolella", Räsänen kuvailee tutkimuksen merkitystä.
Leikkaukset tehdään Oysin leikkaus- ja tehohoidon yksikön tutkimus- ja kehitysyksikön kokeellisen kirurgian osastolla. Sen nimettömänä pysyttelevä sairaanhoitaja sanoo toimivansa eräänlaisena välikappaleena tutkijoiden ja eläinten välillä.
"Minä toimin yhtenä eläimen hyvinvoinnin takaajana. Joillakin voi olla se kuva, että täällä laitetaan kissalle paristoa päähän ja kanille huulipunaa silmään. Näin ei todellakaan ole, vaan kokeet tehdään puhtaasti lääketieteellisin perustein ja tarpeetonta kipua aiheuttamatta", hän painottaa.
Harvinainen tutkimus
Istukan vajaatoiminta koe-eläinmallissa -tutkimukseen osallistuu kymmenkunta tutkijaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Yhdysvalloista. Varat tulevat Suomen Akatemian ja Oulun yliopistollisen sairaalan lisäksi lääketieteellistä tutkimustoimintaa rahoittavalta Juselius-säätiöltä. Tutkimus on poikinut väitöskirjan ja toinen on tekeillä, minkä lisäksi tulosten soveltuvuutta ihmisiin ryhdytään selvittämään lähikuukausina useiden tieteellisten työryhmien voimin.
Räsänen kertoo, että Ruotsissa tehdään hieman samantyyppistä tutkimusta, mutta koeasetelma on erilainen. Oulun kaltaista tutkimusta tehdään maailmalla ainoastaan muutamassa maassa.