Ai­nut­laa­tui­nen hir­si­kort­te­li Jyl­kyn­kan­kaal­le

Suomen ensimmäinen moderni hirsitalokortteli nousee Jylkynkankaalle, Oulun uudelle asuntoalueelle Kuivasjärven kupeessa. Korttelissa on kymmenen asuntoa: neljä kaksikerroksista omakotitaloa, neljä puolitoistakerroksista omakotitaloa ja yksi puolitoistakerroksinen paritalo.

Lajinsa ensimmäinen. Hirsikortteliin tulee kymmenen asuntoa yhdeksään päärakennukseen. Jokaisella asunnolla on ulkovarasto, autokatos ja vara-autopaikka. Talojen tiiviillä sijoittamisella voidaan säilyttää mahdollisimman paljon komeaa puustoa, joka on tavoitteena koko Jylkynkankaan asuntoalueella.
Lajinsa ensimmäinen. Hirsikortteliin tulee kymmenen asuntoa yhdeksään päärakennukseen. Jokaisella asunnolla on ulkovarasto, autokatos ja vara-autopaikka. Talojen tiiviillä sijoittamisella voidaan säilyttää mahdollisimman paljon komeaa puustoa, joka on tavoitteena koko Jylkynkankaan asuntoalueella.

Suomen ensimmäinen moderni hirsitalokortteli nousee Jylkynkankaalle, Oulun uudelle asuntoalueelle Kuivasjärven kupeessa. Korttelissa on kymmenen asuntoa: neljä kaksikerroksista omakotitaloa, neljä puolitoistakerroksista omakotitaloa ja yksi puolitoistakerroksinen paritalo. Rakentaminen alkaa kesällä.

Sinänsä hirsirakentaminen ei ole kaupungeissakaan uutta - hirsitaloja on ainakin ollut kaikissa vanhoissa suomalaiskaupungeissa. Yleensä ne vain on vuorattu laudalla, jotta ne muistuttaisivat mahdollisimman paljon kivitaloja.

Uusien kaupunkihirsitalojen on määrä olla ryhdikkäitä, selkeitä ja niukkailmeisiä. Pyöröhirttä ja ristinurkkia ei sovi käyttää. Kaupunkitalo ei saa näyttää kesämökiltä.

Jylkynkankaan kortteli on luontevaa jatkoa puukaupunkiteemaan, johon Oulun yliopiston arkkitehtuuriosastolla on jo pitkään paneuduttu. "Kyseessä ei ole koerakentaminen, vaan esimerkki. Tieto meillä jo on", korostaa professori Jouni Koiso-Kanttila.

Arkkitehtiosaston lisäksi projektissa ovat mukana Hirsitaloteollisuusyhdistys ja Oulun kaupunki.

Jylkynkankaan hirsikortteli on arkkitehti Päivi Riikolan diplomityö. Suunnitelma nojaa vanhaan suomalaiseen tiiviiseen ja matalaan hirsirakentamistapaan. Rakennusten mallina Riikola on käyttänyt perinteistä kaksikerroksista suurikokoista pohjalaistaloa, jonka ainoa koristus oli kuisti.

Korttelin keskellä on pihakatu, kylämäinen raitti, jonka varrelle rakennukset on sijoitettu tiiviisti. Jokaisella asunnolla on oma pieni piha, johon on pyritty luomaan mahdollisimman paljon yksityisyyttä. Siksi esimerkiksi naapuritalon ikkunat ovat pihan suuntaan mahdollisimman pienet.

Uusia, vuoden 1960 jälkeen rakennettuja hirsitaloja on Oulun läänin kaupungeissa ja kunnissa erittäin vähän, vain yksi 2 000 asukasta kohti. Vaikka viranomaisetkin pitävät hirttä sinänsä erinomaisena rakennusmateriaalina, on sen sopivuutta kaupunkiin epäilty.

"Hyvin suunniteltu hirsitalo sopii kaupunkiin siinä, missä hyvin suunniteltu talo muusta materiaalistakin", huomauttaa dosentti Jari Heikkilä.

Hirsitaloteollisuusyhdistys esittelee projektia yleisölle ensi lauantaina Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla, Aleksanterinkatu 6 kello 11-13.

Ilmoita asiavirheestä