Ainolan puisto kutsuu naut­ti­maan kau­niis­ta ke­sä­päi­väs­tä

Ainolan puisto on oululaisten paikka rentoutua ja hengittää.

- Häihin on puolitoista viikkoa, sanoo Eveliina (kuvassa kesk.) Eveliinan ystävät Johanna, Tuuli, Minna, Kaisa, Satu, Maria ja Noora olivat vieneet morsiamen mäkiautoajelulle ennen puistopiknikiä Ainolassa. Opiskeluaikojen ystävät ovat viettäneet Ainolassa paljon aikaa, etenkin vappuisin. - Niistä muistaa sen mitä muistaa, polttariporukka nauraa. Piknikin jälkeen morsiamen ohjelma jatkuu, mutta vielä ei voi paljastaa morsiamelle yllätystä.

Uruguaylainen Martin Varela tuli puistoon perheensä kanssa. - Livahdin hetkeksi kuvaamaan luontoa, lapset ovat tuolla leikkipaikalla, Varela sanoo. Pateniemessä asuva Varela käy silloin tällöin Ainolassa. - Tämä on hieno paikka valokuvaukseen, Varela sanoo.

Kari (vas.) ja Erik pysähtyivät Ainolan puistossa matkalla Torinrantaan. Puisto on miehille tuttu jo vuosikymmenten ajalta. - Täällä on oltu koltiaisena omenavarkaissa, puistovahti vain juoksi perässä. Kauneuspadon yli on ajettu pyörälläkin. Kalassa täällä käytiin paljon, pyydettiin haukia. Niitä oli joka paikassa, Kari sanoo.

Anneli Juustinen (oik.) ja Marja-Liisa Lampinen tulivat Hupisaarten kesäteatteriin muistelemaan menneitä. - Täältä se ura alkoi, näyttelijän ammatista eläkkeelle jäänyt Juustinen sanoo. Lampinen ja Juustinen sanovat lämmittelevänsä ystävyyttään uudelleen nyt, kun molempien kiireinen työelämä on jäänyt taakse ja he ovat eläkkeellä. Nyt on aikaa. Juustinen jakaa yhden muiston kesäteatterista: - Esitettiin Pukki paratiisissa ja minulla oli puvustuksena oli sellainen babydoll. Muistan, että katsomossa oli hurjasti solttupoikia, Juustinen nauraa.

Leo oli virittänyt riippumattonsa pienen puron yli Ainolassa. Rajakylässä asuva mies sanoo tulevansa Ainolaan silloin tällöin, ja lomalla on aikaa nauttia kesäpäivistä. Riippumattolukemistoksi Leo oli valinnut tällä kertaa Tove Janssonin vuonna 1965 ilmestyneen kirjan Muumipappa ja meri.