Ainot ja Reinot ovat yksi joululahjojen kestosuosikeista vuodesta toiseen, ja arvatenkin myös tänä jouluna monesta paketista paljastuvat legendaariset kumipohjaiset kengät. Vaikka Ainot ja Reinot ovat varttuneet jo 75 vuoden arvokkaaseen vanhuusikään, ne ovat silti kovassa nosteessa.
Nokian Kotikenkä Oy:n toimitusjohtajan Arto Huhtisen mukaan kotikenkien tuotantomäärä on tuplaantunut viime vuosina yli 100 000:een kenkäpariin.
"Lieksan tehtaalla on tehty joulun alla 600-700 paria päivässä ja kaikki ovat menneet kuin kuumille kiville. Joulun lisäksi tärkeitä sesonkeja ovat äitien- ja isänpäivä."
Ainot ja Reinot ovat vakiintuneet osaksi suomalaisten tietoisuutta, eikä se ole ihme, sillä aamutohvelit ovat pysyneet lähes muuttumattomina 1930-luvun alusta. 1970-luvulla kenkäparien myynti nousi huikeaan 400 000:een vuodessa, mikä käytännössä merkitsi sitä, että kumipohjatossuja löytyi lähes jokaisen kodin eteisestä.
Käyttäjien puheessa kengät ovat saaneet monenlaisia lempinimiä, kuten Reiskat ja vilttitossut. Nimitys seutukenkä viittaa puolestaan tohvelin monikäyttöisyyteen: Reinot jalassa saattoi käväistä postilaatikolla tai hoitelemassa pikkuasioita lähiympäristössä. Kusiluistin sen sijaan muistuttaa siitä, että Ainoilla ja Reinoilla hilpaistiin usein ulkovessaan. Nykyään perinteikkäät kumipohjat toimivat monen sauhuttelijan tupakkatossuina.
Ainojen ja Reinojen luoja on jäänyt tuntemattomaksi. Arto Huhtisen mukaan suunnittelijan nimestä ei ole jäänyt asiakirjoihin mitään merkintöjä.
"Sen tiedän, että ensimmäiset muotit tehtiin Suomen kumitehtaalla Nokialla, eli suomalaisesta suunnittelusta täytyy olla kysymys", hän sanoo.
Jo ensimmäiset 1930-luvulla tehdyt miesten tohvelit muistuttivat hyvin paljon nykypäivän Reinoja, mutta niiden nimi oli toinen, Heikit. Soljellisia Heikkejä tehtiin 1970-luvulle saakka, jolloin Heikkien rinnalla ryhdyttiin valmistamaan soljetonta, pelkistetympää miesten mallia eli Reinoja.
"Reinot osoittautuivat nopeasti Heikkejä suosituimmiksi ja sen vuoksi Heikkien tuotannosta luovuttiin vähitellen kokonaan", Huhtinen kertoo.
Naisten Ainot ovat olleet aina Ainot ja mallikin on pysynyt samana tupsua lukuun ottamatta. Välillä tarjolla on ollut tupsutonta mallia, joskin nyt tupsu on jälleen tuotannossa. Huippuvuosina Ainoja sai perinteisen punaisen ohella myös muissa väreissä. Huhtinen kertoo, että naisten tohvelista jalostettiin myös arkista Ainoa viehkeämpi Ella-tohveli.
"Itse asiassa Elloja kysellään vieläkin ja valmistamme sitä edelleen pienissä erissä."
Huhtinen ei tiedä tarkemmin, mistä tossujen nimet: Aino, Ella, Heikki ja Reino juontavat juurensa.
"Luulen, että tossut nimettiin sen ajan suosittujen nimien mukaan. Kannattaa huomata, että espanjaksi Reino tarkoittaa kuningasta", hän naurahtaa.
1980-luvulla tohveleiden valmistus ulkoistettiin Ranskaan ja Tsekkiin, mutta vuonna 2005 tuotanto siirtyi takaisin Suomeen Lieksaan.
Etenkin Reinoilla on edelleen monia vannoutuneita faneja. Huhtinen puhuu "hard core -käyttäjistä", joilla kuluu useita tohveleita vuodessa. Muun muassa laulaja Kari Tapio lukeutuu tähän ryhmään. Hänen tiedetään tassutelleen kumipohjissa jopa Kalastajatorpan ravintolassa.
"Kari Tapio on levittänyt perinnettä myös nuoremman polven muusikoille. Linnan juhlien jatkoilla hän lahjoitti Reinot Ville Valolle. Myös Crash-yhtyeen laulaja Teemu Brunila tiedetään Reinojen ystäväksi, Huhtinen huomauttaa.
Tohvelit ovat osoittautuneet toimiviksi työkengiksi. Kumipohja on lämmin, tasainen ja äänetön.
"Tiedän, että eräässä helsinkiläisessä mainostoimistossa Ainot ja Reinot ovat käytössä työkenkinä. Myös ammattiautoilijat ovat kehuneet kumipohjaa mukavaksi auton polkimilla ", Huhtinen toteaa.
Suomalaiskansalliset tossut ovat alkaneet levitä myös rajojen ulkopuolelle. Huhtinen sai vastikään 50 kenkäparin tilauksen englantilaisilta yliopisto-opiskelijoita, jotka halusivat tohveleita bilekengiksi omiin reiveihinsä.
