"Vanhan rakennuksen mukana voidaan säilyttää sitä omaa lapsuusmaisemaa tai omien ensivanhempien tekemää työtä. Ja toisaalta asettua sukupolvien jatkumoon vastaamalla osaltaan siitä, että perheelle ja suvulle merkitykselliset rakennukset säilyvät edelleen tuleville polville", kertoo restaurointimestari Timo Hammar.
Vaikka restaurointi on aikaa vievää, eikä asiantuntijatyönä aivan halpaa puuhaa, Hammarin mielestä yksityisenkin ihmisen kannattaa panostaa korjausrakentamiseen. Yksityisillä projekteilla on myös laajempaa kulttuurista merkitystä.
"Niiden kautta säilytetään sellaista rakentamisen perinnettä, joka on nyttemmin jo kadonnut, ja jota ei synny enää lisää. Vanhoilla materiaaleilla ja työmenetelmillä on arvonsa - puhumattakaan niistä erikoisuuksista ja helmistä, jotka edustavat aikansa mestarityötä.
Vanhat rakennukset ovat aina myös osa ympäristöään tai maisemaa, jossa niiden olemassaololla on oma arvonsa", Hammar summaa.
"Vanhan hävittämisen hurjimmat vuodet on onneksi sivuutettu, ja kymmenen viime vuoden aikana kiinnostus vanhojen rakennusten säilyttämiseen ja korjaamiseen on kasvanut."
Korjausrakentamisen riskit piilevät usein vaatimuksissa, joita vanhalle rakennukselle asetetaan liiaksi. "Jos vanhan talon halutaan täyttävän kaikki nykyvaatimukset, kohdistuu siihen liian paljon muutostarpeita, eikä lopputulos enää ole säilyttämistä", Hammar selventää.
Kuitenkin esimerkiksi rakennuksen energiatehokkuutta on mahdollisuus nostaa paljonkin oikeanlaisilla työtavoilla, ratkaisuilla ja materiaaleilla, alkuperäinen tyyli ja toteutustapa säilyttäen.
Kun vanhaa rakennusta lähdetään korjaamaan, on kaikkein tärkeintä hyvä suunnittelu. Asiantuntija pystyy arvioimaan kriittisimmät kohteet, jotka saattavat uhata rakennuksen säilymistä, ja toisaalta määritellä sen, mitä voi ja kannattaa tehdä ja missä järjestyksessä.
"Jos rakennus on ollut 50 vuotta käyttämättömänä, sillä ei suotuisissa oloissa välttämättä ole haittaa rakennuksen kunnon kannalta. Esimerkiksi 1800-luvun hirsirakennukset ovat jo parinsadan vuoden aikana osoittaneet toimivuutensa, joten korjausrakentamisella tehdään vain parannuksia."
"Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty" pätee myös korjausrakentamisessa. Maksutonta asiantuntija-apua vanhojen rakennusten korjaamiseen löytyy esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskuksesta.
Korjaustoimia voi pohjustaa huolehtimalla tietyistä perus-asioista.
"Tyhjilläänkin olevan rakennuksen ilman pitää vaihtua, jotta kosteus ei pääse tiivistymään. Ilmanvaihdon saa toimimaan pienillä asioilla, esimerkiksi peltiä raottamalla, jos rakennuksessa on toimiva savupiippu", kertoo korjausarkkitehti Raimo Tikka.
Asiantuntija selvittää rakennuksen materiaalit ja rakenteet ja tekee alustavan kuntokartoituksen, erityisesti vesikaton ja perustuksen ja alapohjan osalta.
"Vettä ei saisi päästä rakennukseen varsinkaan ylhäältä, eikä mielellään alhaaltakaan. Jos katto vuotaa, tilapäinen korjaus tai suojaus on syytä tehdä ensimmäisenä. Sen jälkeen voi asioita selvittää vähän pienemmällä kiireellä", korjausarkkitehti Raimo Tikka kertoo.
"Tuleva käyttötarkoitus, tilat, materiaalit, kunto, budjetti, käytettävissä oleva osaaminen ja aikataulut vaikuttavat kaikki siihen, mitä ja missä järjestyksessä ryhdytään tekemään", Raimo Tikka tietää.
www.kaleva.fi