Helsinki Taseet kertovat menneisyydestä, yrityksen aineettomat resurssit sen sijaan tulevaisuuden tuloksentekomahdollisuuksista, painottaa toimitusjohtaja Leena Piponius IC Partnersilta kahden vuoden yritysprojektin jälkeen.
Aineettoman pääoman raportointi on vasta alkutekijöissään. Mutta yritysten ensi kokemuksista julkaistaan piakkoin kirjanen.
Ennen puhuttiin vain henkisestä pääomasta. "Osaamispääoma on liian suppea", Piponius tietää.
Tulokseen kun vaikuttavat korvien välissä istuvan inhimillisen pääoman lisäksi myös rakennepääoma ja suhdepääoma. Näistä kolmesta muotoutuu yrityksen piilevä - ja usein uinuva - aineeton pääoma.
"Inhimillistä pääomaa voidaan sitouttaa sopimuksin. Se vaikuttaa rakenteisiin, mutta käytännössä se ei ole yrityksen kontrolloitavissa."
Myös suhdepääoma on vain puoliksi hallittavissa, koska mukana on toinen osapuoli, Piponius muistuttaa.
Vain rakennepääoma on siis yrityksen omassa hallinnassa. "Yritykset ovat havahtuneet siihen, kuinka tärkeää rakennepääoma on yrityksen arvon kannalta. Mitä enemmän tietoa ja suhdepääoman osaamista saadaan yrityksen rakenteisiin, niin toki se vaikuttaa yrityksen arvoon."
Uusi näkökulma
Verkostotaloudessa yritys tuottaa ehkä vain pientä tuotteen osaa. Silti johtamistyökalut perustuvat edelleen pitkälti teollisen yhteiskunnan lainalaisuuksille, tehokkaille koneille. "Nyt tarvitaan johtamistyökaluja, jotka soveltuvat tietoyhteiskunnan luonteeseen."
Tilinpäätös puolestaan on jo 500 vuotta vanha järjestelmä. "Se kertoo vain siitä, mitä yrityksessä on tapahtunut aikaisemmin. Se kertoo vain vähän siitä, mitkä ovat tuloksentekomahdollisuudet ja resurssit tulevaisuudessa."
Piponius myöntää, että abstraktia pääomaa on helppo kritisoida.
"Asiat eivät ole uusia", hän toteaa. Mutta uutta on se, että yrityksen substanssia ylipäänsä tarkastellaan eri näkökulmista.
"Lisätään läpinäkyvyyttä, luodaan käsitys syy-seuraus-suhteista."
Toisiinsa vaikuttavaa arvojen kokonaisuutta, kuten tietoa tai suhteita, tuskin voi laskea numeroina, vaan pitää tyytyä laadullisiin mittareihin.
"Seuraaminen itsessään on tärkeää ja kehittäminen."
Aukot esiin
Rohkaisua antaa vastikään päättynyt kaksivuotinen projekti, jota rahoittivat KTM, Tekes, TE-keskukset, teollisuussijoitus ja Finnvera.
"Se on pysäyttänyt tarkastelemaan eri resursseja ja niiden merkitystä liiketoiminnassa sekä kehitysprioriteetteja." Hankkeessa kehitettiin myös arviointimenetelmää.
Asiaan perehtyneiden yritysten jatkotoimissa kiteytyy juuri rakennepääoman kehittäminen. Tarkastelu voi paljastaa suuriakin aukkoja esimerkiksi bisneskriittisen tiedon havaitsemisessa, kierrättämisessä sekä dokumentoinnissa.
Myös innovaatiotoiminnan jäsentäminen saattaa kirkastua avaintehtäväksi.
Hankkeeseen osallistuneiden 16 eteläsuomalaisen pk-yrityksen joukko edusti laajaa kirjoa. Mukana oli niin ohjelmistotaloja, diagnostiikkayritys, mainostoimisto, turkisompelimo kuin suuremmat valmistajat Pukkilan kaakelitehdas ja Cloetta Fazer Makeiset.
Kuhunkin yritykseen hanke ankkuroitiin lähtemällä liikkeelle kehittämisen prioriteeteista. Tulokset ilmestyvät lähiviikkoina nimikkeellä "Työkirja aineettoman pääoman johtamiseen".