Kalevassa on pitkä perinne pohjoisen Suomen etujen vaalimisesta. Lehti on toiminut periaatelinjauksensa mukaisesti yli sadan vuoden ajan aktiivisesti pohjoisen puolesta.
Pohjoisuus on pitkälti henkinen tila ja kulttuurinen käsite, vaikka se leimautuu myös maantieteelliseen alueeseen. Puoluepolitiikasta riippumaton pohjoinen ja alueellinen missio on edelleen ajankohtainen ja sopii hyvin EU-aikaan.
Valtakunnallisen kuulluksi ja nähdyksi tulemisen rinnalla digitaalisuus on murtanut pohjoisuuden globaaliksi mahdollisuudeksi. Tällä saralla toteutuksessa ollaan vasta alkumetreillä.
Vahva kytkös Oulun, Oulun seudun ja koko Pohjois-Suomen kehittämiseen on korostunut. Siksi Oulun kaupungin lanseeraama ajatus Oulusta Pohjois-Skandinavian pääkaupunkina ja arktisena keskuksena sopii hyvin pohjoiseen identiteettiin.
Parinkymmenen vuoden aika EU-jäsenenä on tuonut pohjoiset ja harvaan asutut alueet EU:n koheesiopolitiikan piiriin. Suomi sai ajettua EU-jäsenyysneuvotteluissa juuri nämä pohjoisia olosuhteita kuvaavat kriteerit uutena elementtinä EU:n aluepolitiikkaan.
Sen myötä Pohjois- ja Itä-Suomi ovat ohjelmakausi toisensa perään saaneet suurimmat potit EU:n Suomelle tulouttamista aluekehitysrahoista. Ei siis ihme, että keskushallinto Helsingissä ottaisi mielellään ohjakset varojen käytössä.
EU mullisti suomalaisen aluepolitiikan. Nyt nähdään, että alueelliset toimijat saavat usein suurempaa ymmärrystä Brysselissä kuin Helsingissä. Maakuntien ja alueiden Eurooppa on EU:n koheesiopolitiikan keskeinen työväline. Meille se sopii hyvin.
Oulussa Nokian murroksen jälkeen uutta vientiä hakevalla yritystoiminnalla ei liioin ole mitään sitä vastaan, että EU:n koheesiopolitiikka on muuntunut aluepolitiikasta kilpailukykypolitiikaksi.
Aluekehitysrahojen käyttö startupien pääomittamiseen on juuri tällainen uusi aluevaltaus, jota EU-politiikka tukee. Sen toteuttaminen tosin vaati hieman jumppaa työ- ja elinkeinoministeriön kanssa viime syksynä.
Itä-Suomen yliopiston professori Heikki Eskelinen analysoi uusimmassa Talous ja yhteiskunta-lehdessä (2/2014) EU:n aluepolitiikan vaikutuksia.
Hänen keskeinen johtopäätöksensä on, että alueiden kehittäminen olisi tuskin saanut vastaavaa kotimaista rahoitusta, jos Suomi olisi jäänyt EU:n ulkopuolelle.
Saman asian sanoi myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton johtaja Pauli Harju äskettäin Kalevan haastattelussa (21.4.).
EU:n rakennepolitiikan juju on siinä, että se sitoo valtion ja kunnat mukaan alueelliseen kehittämiseen, koska EU-ohjelmien toteutus edellyttää kotimaista julkista rahaa.
Jatkossa myös yksityinen raha tulee vahvistamaan startupien pääomittamista.
Vaikka EU on maailman rikkaimpia alueita, on vauraus jakautunut epätasaisesti. Siksi EU:n aluekehitys- ja sosiaalirahastovaroilla tuetaan elinkeinoelämää ja koulutusta.
Suomessa tuen perusteina ovat syrjäisestä maantieteellisestä sijainnista ja harvasta asutuksesta johtuvat haittatekijät.
Pohjois-Pohjanmaan toimintaohjelmissa varoja on suunnattu muun muassa Oulun startup-yritystoiminnan, ultralujan teräksen, kaivannaisteollisuuden, painetun elektroniikan, matkailun ja ruokaturvallisuuden kehittämiseen.
Esimerkiksi kaivannaisteollisuuden kehittämiseksi EU-rahoja on käytetty Oulun Mining Schoolin rahoittamiseen.
Tällä perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi äskettäin Oulun yliopistolle varoja kaivostiedekunnan perustamiseen.
Ei tarvitse olla ennustaja ymmärtääkseen, että pohjoiset arktiset asiat korostuvat EU:ssa tulevina vuosina. Vielä nähdään sekin päivä, että EU-komissiossa on oma arktinen osasto.
Kolumni